Viestinnän ala kasvaa koronasta huolimatta – vihaisen puheen koetaan selvästi lisääntyneen

Viestinnän ala on jatkanut kasvuaan ja rekrytointeja on tehty aktiivisesti koronapandemiasta huolimatta, selviää alan suurimmasta tutkimuksesta Viestinnän ala 2021.

Viestinnän alalla työskentelevistä 41 % raportoi, että omassa yksikössä on rekrytty lisää väkeä, kun vain 13 % kertoo vähennyksistä viimeisen kahden vuoden aikana. Korona aiheutti viestinnän alalla lomautuksia ja irtisanomisia eniten koronapandemian alussa.

Viestinnän ala kiinnostaa myös toimittajia ja media-alan ammattilaisia, joita on tällä hetkellä 15 % viestinnän ammattilaisista. Määrä on hieman kasvanut vuodesta 2019, jolloin heitä oli 14 %.

Viestinnän alan uskotaan kasvavan ja omia työnäkymiä pidetään hyvinä

Vastaajista peräti 71 % uskoo alan kasvavan edelleen ja 74 % uskoo työtilanteensa olevan turvattu seuraavinakin vuosina.

Koronan takia työmäärä on lisääntynyt yli puolella (53 %) vastaajista. Kolmanneksen työmäärään korona ei ole vaikuttanut. Vastaajista 8 % on ollut koko- tai osa-aikaisesti lomautettuna koronan takia.

Houkuttelevin työnantaja on yksityinen yritys (29 %), mutta ei pörssiyhtiö, kun taas seuraavaksi kiinnostavin työnantaja on valtio (26 %). Kolmantena tulevat järjestöt (11 %) ja jaetulla neljännellä sijalla ovat pörssiyhtiöt ja kunnat (7 %). Viestintäkonsulttina tai yrittäjänä haluaisi olla vain 4 % vastaajista.

Miesten mediaanipalkka yhä korkein

Viestijöiden mediaanipalkka on nyt 4 098 euroa, kun se vuonna 2019 oli 3 855 euroa. Miesten (n=78) mediaanipalkka on 4265 euroa, naisten (n=1017) 4098 euroa, kun kohtaan “muu” vastanneiden henkilöiden (n=8) mediaanipalkka on 3255 euroa.

Alle puolet viestijöistä hoitaa päivystyksiä eli varallaoloa työajan ulkopuolella. Useimmiten kyse on kriisipäivystyksestä, somepäivystyksestä tai mediapäivystyksestä. Vain reilu puolet viestijöistä saa korvauksen päivystystyöstä. Päivystysten korvaamisessa on monenlaisia käytäntöjä, viikkokorvaus voi olla esimerkiksi 10–30 % palkasta.

Ylitöistä 9 % vastaajista ei saa minkäänlaista rahallista korvausta tai vastaavaa vapaana.

Vihainen puhe on lisääntynyt

Viestinnän ammattilaiset kokevat vihaisen puheen selvästi lisääntyneen viimeisten kahden vuoden aikana. Organisaatioon kohdistuvaa vihaista puhetta on kohdannut lähes kaksi kolmesta.

Lähes 90 % organisaatioista reagoi vihaiseen puheeseen, useimmiten keskustelemalla siitä organisaation sisällä. Henkilökohtaista vihaista puhetta on kohdannut neljännes vastaajista.

Korona kasvatti viestinnän arvostusta mutta viestinnän työ koetaan kuormittavaksi

Peräti 72 % vastaajista kokee, että viestinnän alan arvostus yhteiskunnassa on noussut koronan aikana.

Neljä viidesosaa (81 %) tutkimuksen vastaajista arvioi olevansa ylpeä omasta työstään. Myös viestinnän alaa arvostetaan – valtaosa (98 %) vastaajista arvostaa alaansa erittäin tai melko paljon. Lähes kaksi kolmasosaa kokee myös, että viestintäalaa arvostetaan yhteiskunnassa.

Viestijät kokevat, että omassa organisaatiossa viestintää arvostetaan melko paljon, ainakin teoriassa. Lisäksi he kokevat, että kaikilla muilla kuin viestijöillä on käsitys siitä, miten viestintää tulisi hoitaa. Käytännössä muu organisaatio ei aina ymmärrä mitä viestintä tekee, eikä arvostus näy resursseissa tai rahassa.

Yli puolet (55 %) vastaajista kokee viestinnän työn vähintään melko kuormittavaksi. Kuormitus johtuu ennen kaikkea työn määrästä, liian pienistä resursseista, yllättävistä tilanteista, liiallisesta kiireestä ja työn silppuisuudesta.

Yhä useamman työ on strategista, silti strategista osaamista kaivataan lisää

Viestijöitä pyydettiin tutkimuksessa listaamaan tärkeimpiä työtehtäviään. Ylivoimaisesti suurin tehtäväalue tutkimukseen vastanneilla on sisällöntuotanto (52%). Tulosta selittänee se, että suurin vastaajaryhmä oli viestinnän asiantuntija. Seuraavaksi tärkeimpinä työtehtävinä nousevat esiin strateginen osaaminen ja kokonaisuuksien johtaminen, media- ja sidosryhmäsuhteet sekä maineenhallinta, työyhteisöviestintä ja sosiaalinen media.

Viestijät kokevat osaamisensa olevan vahvinta samoilla alueilla eli sisällöntuotannossa sekä strategisessa osaamisessa ja kokonaisuuksien johtamisessa. Lisäksi he kokevat olevansa hyviä vuorovaikutuksessa ja organisoinnissa. Toisaalta viestijät haluaisivat myös kehittää osaamistaan juuri strategisessa osaamisessa ja kokonaisuuksien johtamisessa sekä mittaamisessa ja analytiikassa.

Tiedot käyvät ilmi Viestinnän ala 2021 -tutkimuksesta, jonka on toteuttanut IRO Research viestinnän järjestöjen Viesti ry, ProCom ry ja Julkisen alan tiedottajat (JAT) ry toimeksiannosta. Edellinen vastaava tutkimus on vuodelta 2019.

Tutkimus oli ensimmäistä kertaa avoin kaikille viestinnän alalla toimiville, muillekin kuin näiden järjestöjen jäsenille. Tutkimukseen vastasi 1 138 henkilöä. Tutkimuksen kaikkiin tuloksiin voit tutustua täällä. Aiempiin tutkimuksiin voit tutustua täällä.

Tutustu tilaisuuden tallenteeseen täällä.

Lisätietoja

Tutkimuksen tulokset: tutkimusjohtaja Sylva Vahtera, IRO Research, p. 040-0964439

Viestijöiden osaamiset ja osaamistarpeet: koulutusjohtaja Miia Rosenqvist, ProCom ry, p. 050-5344843

Viestijöiden palkat: toiminnanjohtaja Siina Repo, Viesti ry, p. 040-485 0008

Viestijöiden työ: puheenjohtaja Nilla Hietamäki, Julkisen alan tiedottajat JAt ry, p. 050-4619898