Vuosisata suhdetoimintaa (2012) alan historiakirja

Miten viestintä voi olla ammatti?

Viestinnän opiskelijat joutuvat monasti kertomaan kiinnostuneille sukulaisilleen, mitä oikeastaan opiskelevat. Syykin on selvä: viestintä on käsitteenä hämärä ja laaja. Mitä viestintää viestintäjohtaja oikein johtaa?

Lue lisää (PDF)

Osion on kirjoittanut valtiotieteiden tohtori ja kauppatieteiden lisensiaatti Leif Åberg.

Sotapropagandasta se alkoi

Sodilla on ollut merkityksensä viestinnän tekijöiden järjestäytymisen varhaisessa historiassa niin suomessa kuin muissakin Euroopan maissa. Myös alan voimakas naisistuminen sekin on kansainvälinen ilmiö. Tässä kirjan osuudessa kuvataan ennen kaikkea suomen suurimman viestinnän ammattilaisten liiton ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n historiaa. Historia on kunniakas, sillä ProCom on vanhin PR-alan liitto Euroopassa. Mitkä olivat tiedotusmiesten syntyyn johtaneet syyt, miksi 1970-luvulla hajautunut järjestökenttä yhdistyi sekä millaisia olivat alan järjestökentän värikkäät vaiheet? Ja keitä olivat keskeiset vaikuttajahahmot?

Lue lisää (PDF)

Osion ovat kirjoittaneet ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja (2005–) Elina Melgin ja YTM Minna-Liisa Nurmilaakso.

Julkishallinto avoimuuden asialla

Valtio ulkoisti pitkään tiedottamisensa STT :lle ja Ylelle. Hallinnon oma tiedotus sai tukevan jalansijan vasta 1970-luvun lopulla. Tiedottajat joutuivat taistelemaan asemansa ja tiedonsaantinsa puolesta. Jotkut katsoivat saaneensa mandaattinsa suoraan kansalta. Suopeuden hankkiminen oli pannassa ainakin paperilla. Kriisiviestinnän valtio oppi vasta kantapään kautta. Kun viestinnän mahdollisuudet lopulta tajuttiin, viestintävastaavat joutuivat lujille.

Lue lisää (PDF)

Osion on kirjoittanut Katariina Kivistö.

Henkilöstölehdet ja yhteisöjen sisäisen viestinnän kehittyminen

Sotien aika 1940-luvulla antoi merkittävän kehityssysäyksen myös yhteisöjen sisäiselle viestinnälle, jota oli jo toki monissa yrityksissä harjoitettu aiemminkin. Yrityksiin oli muodostunut tarve pitää talouden rullat pyörimässä vaikeinakin aikoina ja luoda yhteishenkeä useilla paikkakunnilla työskentelevän väen kesken. Alkuun viestinnän sisältö ja keinot riippuivat täysin työnantajan tahdosta kunnes henkilökunnan oikeutta työpaikkaansa koskeviin tietoihin alettiin säädellä ensin työmarkkinajärjestöjen keskinäisin sopimuksin ja sittemmin lainsäädäntöteitse.

Lue lisää (PDF)

Osion on kirjoittanut Pentti Paulasto.

Suhdetoiminnan lieveilmiöistä yhteydenpitoon

Public Relations -käsitteelle eli PR:lle keksittiin jo 1940-luvulla hieno suomennos: suhdetoiminta. Toimintaa, joka luo suhteita! Sana tuli laajemmin käyttöön 1950- ja 1960-luvuilla. Valitettavasti sanaa tarkoittaneen toiminnan maine meni myös noina vuosikymmeninä, koska koko PR-toiminta oli osittain ymmärretty väärin. Tavoitteet olivat selkeät mutta keinot usein kyseenalaisia. Missä ammattitaitoa ja ymmärrystä ei ollut, siellä otettiin käyttöön helpot keinot. Tiedolla vaikuttamisen asemasta pyrittiin vaikuttamaan sinunkaupoin, lounain ja lahjoin.

Lue lisää (PDF)

Osion on kirjoittanut M.Sc (PR and Mass Communication) Anssi Siukosaari.

Kangerrellen kohti integroitua markkinointiviestintää

Edesmennyt mainostoimisto McCannin toimitusjohtaja Rolf ”Bimi” Wegmüller tokaisi 1980-luvun alussa jotenkin tähän tapaan: ”Kyllä Helsingin Sanomiin – jopa sen etusivullekin – pääsee lähes kuka tahansa tietoineen, kunhan vain maksaa ilmoitustilan hinnan.” Hän puhui tuolloin Suomen Markkinointiliiton järjestämässä Ideapäivässä teemasta, miten ylittää uutiskynnys. Hänen sanomansa oli: jollei yrityksellä ole erityistä uutista mutta kuitenkin kerrottavaa asiakkaille ja muillekin, kannattaa käyttää mainonnan keinoja.

Lue lisää (PDF)

Osion on kirjoittanut viestinnän, markkinoinnin ja yritystoiminnan erityisosaaja Pirjo von Hertzen.

Tiedottamisesta talousviestinnäksi

Talousviestinnästä tai pikemminkin -tiedottamisesta voidaan alkaa puhua 1960–1970-luvun vaihteesta. Lehdet ryhtyivät kehittämään taloussivujaan ja yritykset viestintäänsä. Sekä taloustoimittajat että tiedottajat hankkivat lisäkoulutusta. Avoimuuden vaatimus kasvoi. Talousasioihin erikoistuneita tiedottajia yrityksiin tuli 1980-luvun loppupuolelta lähtien. 1990-luvulla taloustiedottamista ohjasi sijoittajaviestinnän kehitys, josta mallia ottivat muutkin kuin pörssiyhtiöt.

Lue lisää (PDF)

Osion on kirjoittanut talousviestinnän asiantuntija Sirkka-Liisa Roine.

Kuohuntaa, kriisejä ja yhteiskuntavastuuta

Juuri itsenäistyneen Suomen teollisuus oli henkitoreissaan ensimmäisen maailmansodan ja oman sisällissotamme jäljiltä. Erityisesti vientiteollisuus oli menettänyt tuottoisat Venäjän markkinansa. Tehtaiden omistajien oli pakko kääntää katseensa länteen.

Lue lisää (PDF)

Osion on kirjoittanut lehdistöneuvos Pekka Kivelä.

Kenttänä koko maailma

Niihin aikoihin kun paavi Gregorius XV perusti ”Vatikaanin PR-toimiston”, Congregatio de propaganda fiden, olivat ratsu, rattaat ja purjelaivat ainoat viestinvälityksen apuvälineet. Maiden ja mantereiden välistä yhteydenpitoa kyllä oli, mutta dialogi oli viiveistä: sanoman kuljettamiseen kului viikkoja ja kuukausia. 1800-luvun teollinen vallankumous ja sitä välittömästi seurannut viestinnän vallankumous mullistivat maiden ja maanosien välisen yhteydenpidon. Globalisaation ensimmäinen aalto koettiin jo 1800-luvulla.

Lue lisää (PDF)

Osion on kirjoittanut tietokirjailija ja Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän emeritusprofessori Jaakko Lehtonen.