Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Poikkeusaika on nostanut viestinnän arvostusta yhteiskunnassa – viestintäammattilaiset antavat hyvän arvosanan hallituksen koronaviestinnälle

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry toteutti jäsenten ja keskeisten sidosryhmiensä parissa Luottamus ja maine -tutkimuksen helmi-maaliskuussa 2021. Samalla kysyttiin viestijöiden näkemyksiä koronakriisin vaikutuksista yhteiskunnalliseen viestintään ja viestintätyöhön organisaatioissa.

Viestintäammattilaiset ovat varsin tyytyväisiä Suomen hallituksen ja viranomaisten viestintään koronakriisin aikana. Peräti 73 % viestijöistä kokee, että Suomen hallitus on onnistunut koronakriisin aikaisessa viestinnässä erittäin tai melko hyvin. Viranomaisviestinnän onnistumista hyväksi tai melko hyväksi arvioi 66 % viestijöistä.

Viestintä tulee näkyväksi kriiseissä

Jopa 85 % kyselyyn vastanneista viestijöistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että viestinnän painoarvo omassa organisaatiossa on lisääntynyt koronakriisin aikana.

– Viestinnän arvo tulee näkyväksi poikkeustilassa, ProComin toimitusjohtaja, FT Elina Melgin toteaa. Kriisit pakottavat organisaatioita, poliittisia toimijoita ja viranomaisia tarkastelemaan omia prosessejaan ja arvojaan. Moni yhteiskunnallinen kehitys on vauhdittunut tai alkanut juuri kriisien jälkeen.

Etätyö auttaa jaksamaan

Viestintätyön määrä organisaatioissa on lisääntynyt merkittävästi koronakriisin aikana. Jopa 86 % viestijöistä kokee, että koronakriisi on lisännyt heidän organisaationsa sisäisen viestinnän määrää. Yli puolet viestijöistä (62 %) kokee myös ulkoisen viestintätyön lisääntyneen omassa organisaatiossaan.

Lisääntyneestä työmäärästä huolimatta viestijät vaikuttavat tämän kyselytutkimuksen perusteella kuitenkin jaksavan työssään melko hyvin. 85 % johtavista viestijöistä sanoo jaksavansa työssään tällä hetkellä hyvin tai melko hyvin.

Muiden viestijöiden vastaava luku on 87 %. Työssä jaksamista edistävät vastaajien mukaan esimerkiksi merkityksellinen työ ja etätyön tuoma joustavuus.

Johtavien viestijöiden työtyytyväisyys heikentynyt

Lisääntyneellä työmäärällä on ollut vaikutusta viestijöiden työmotivaatioon ja työtyytyväisyyteen. Työhönsä tyytyväisiä viestintäjohtajia on Suomessa nyt 35 %-yksikköä vähemmän kuin ennen koronakriisiä.

– Vaikuttaa siltä, että korona-ajan viestintä on kuormittanut erityisesti viestintäjohtoa. Aiemmissa vastaavissa kyselytutkimuksissa juuri johtavat viestijät ovat sekä jaksaneet paremmin että olleet muita viestijöitä motivoituneempia alastaan, Melgin toteaa.

– Olisi tärkeää kiittää ja palkita viestintätyötä tekeviä. Viestintä on aineetonta pääomaa, jota on vaikea mitata ja osoittaa. Koronan aikana viestinnän arvo on tullut näkyville, mutta toivottavasti arvo muistetaan myös, kun niin sanotut normaaliolot palaavat.

LUOTTAMUS & MAINE: Kyselytutkimuksen mukaan jäsenten luottamus ProComiin on erinomaisella tasolla. ProComin katsotaan toimivan avoimesti ja läpinäkyvästi sekä edistävän jäsentensä ammatillista kehittymistä ja viestinnän asemaa yhteiskunnassa. Sidosryhmätuki on korkealla tasolla muihin vastaaviin sidosryhmätutkimuksiin verrattuna.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 342 viestijää, joista 216 oli johtavia viestijöitä, kuten viestintäjohtajia ja -päälliköitä, ja 126 muita jäseniä, kuten viestintäasiantuntijoita. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 6.2.–7.3.2021.

Lisätietoja: ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin, puh. 09 135 7775 tai T-Median tutkimusjohtaja Sari Maunula, puh. 050 409 1543.