Millaista on viestinnän ammattilaisen työ?

Viestijät ovat ylpeitä työstään: 79 prosenttia vastaajista on erittäin tai melko ylpeitä ammatistaan. He myös arvostavat viestinnän alaa merkittävästi, sillä jopa 97 prosenttia tutkimukseen vastanneista viestinnän ammattilaisista arvostaa alaa melko tai erittäin paljon.

Sen sijaan yhteiskunnallinen arvostus koetaan viestijöiden keskuudessa matalammaksi. 55 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että viestintäalaa arvostetaan yhteiskunnassa melko tai erittäin paljon. Jopa 42 % kokee, että alaa arvostetaan vain vähän.

Noin yksi kolmasosa (34 %) vastaajista on sitä mieltä, että omassa organisaatiossa viestintää arvostetaan kokonaisvaltaisesti. Moni vastaaja kokee, että viestintää arvostetaan teoriassa, mutta sen merkitystä ei esimerkiksi täysin ymmärretä tai että arvostus ei näy tarjotussa palkassa tai resursseissa.

Viestinnän ala -tutkimuksessa kartoitettiin viestijöiden tärkeimpiä työtehtäviä, ja vastaajat valitsivat viisi itselleen tärkeintä tehtävää.

Tärkeimmäksi työtehtäväksi vastaajien kesken nousee sisällöntuotanto (61 %). Sisällöntuotantoa seuraavat media- ja sidosryhmäviestintä sekä maineenhallinta (41 %), sosiaalinen media (40 %), digi- ja verkkoviestintä (36 %) sekä työyhteisöviestintä ja organisaatiokulttuuri (30 %).

Viestijät kokevat vahvuuksikseen pitkälti samat tehtävät, korkeinta sijaa pitää sisällöntuotanto.

Tutkimuksen mukaan yleisimpiä tehtävänimikkeitä ovat viestinnän asiantuntija tai suunnittelija ja tiedottaja (43 %). Viestintä- ja/tai markkinointipäällikön tehtävänimikkeellä työskentelee 26 prosenttia vastaajista. Viestintä- ja/tai markkinointijohtajia on 9 prosenttia vastaajista.

Muihin tehtävänimikkeisiin valikoitui tyypillisesti vain muutamia prosentteja vastaajista. Muita tehtävänimikkeitä olivat esimerkiksi viestintäkoordinaattori, viestintäkonsultti, viestintäassistentti, projektityöntekijä ja sisällöntuottaja.

Viestijöiden mediaanipalkka vuoden 2023 elokuussa on ollut 4300 €. Vuonna 2021 mediaanipalkka oli 4098 € ja vuonna 2019 3855 €. Seitsemän kymmenestä on saanut palkankorotuksen viimeisten kahden vuoden aikana.

Noin kaksi kolmasosaa vastaajista (66 %) on suorittanut maisterin tutkinnon ja 14 prosenttia AMK-tutkinnon. Noin joka kolmas viestijä on opiskellut pääaineenaan viestintää. Muuta ainetta opiskelleiden viestinnän ammattilaisten joukossa viestintä on suosituin sivuaine. Toiseksi yleisimmät pääaineet ovat kielet sekä journalistiikka ja media-ala.

Viestinnän ala -tutkimuksessa kartoitetaan viestijöiden osaamistarpeita. Vastaajia pyydettiin valitsemaan viisi mieluisinta aluetta. Viestijät toivovat lisäosaamista erityisesti strategiatyössä ja kokonaisuuksien johtamisessa (35 %) sekä tekoälyn hyödyntämisessä (34 %).

Lisäksi kärkeen nousivat analytiikka, mittaaminen ja tutkimus 29 prosentilla ja vastuullisuusasiat 28 prosentilla. Näitä seurasivat viestinnän johtaminen, muutos- ja strategiaviestintä sekä valmentaminen, kouluttaminen ja coaching.

Voit tutustua ProComin koulutuksiin täällä.

Yritykset, järjestöt ja valtio ovat suurimmat viestintäalan työnantajat. Yrityksissä työskentelee 18 prosenttia vastaajista, järjestöissä 16 prosenttia ja valtiolla 15 prosenttia. Pörssiyhtiöissä työskentelee 11 prosenttia ja kunnissa 8 prosenttia vastaajista. Yritykset ja valtio ovat havitelluimmat työnantajat viestinnän ammattilaisten keskuudessa.

Noin joka kolmas (65 %) työskentelee pääkaupunkiseudulla. Tampereelle sijoittuu 7 prosenttia vastaajista ja Turkuun 4 prosenttia. Muut yli 50 000 hengen kaupungit ja kunnat vetävät 17 % ja tätä pienemmät kaupungit ja kunnat 7 %.