Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Johtavien viestijöiden kysely: Tekoälyosaaminen on jo rekrytointikriteeri viestinnän tehtäviin

Viestinnän ammattilaiset ovat ottaneet laajasti tekoälyn käyttöön kuluneen vuoden aikana. ProComin johtavien viestijöiden verkkopaneelin mukaan yli 80 prosenttia vastaajista kertoo hyödyntävänsä tekoälyä työssään. Ylimmän johdon suhtautumista tekoälyyn kuvataan positiiviseksi ja avoimeksi.

Viestinnän ammattilaiset ovat ottaneet laajasti tekoälyn käyttöön kuluneen vuoden aikana. ProComin johtavien viestijöiden verkkopaneelin mukaan yli 80 prosenttia vastaajista kertoo hyödyntävänsä tekoälyä työssään. Ylimmän johdon suhtautumista tekoälyyn kuvataan positiiviseksi ja avoimeksi.

Viestinnän Pulssi -verkkopaneeli kysyi johtavilta viestijöiltä tekoälyn hyödyntämisestä nyt toista kertaa. Muutos vuosi sitten tehtyyn kyselyyn oli dramaattinen etenkin tekoälyn käytön yleisyyden suhteen. Kun maaliskuussa 2023 tekoälyä kertoi hyödyntävänsä vajaa neljännes (23,9 %) vastaajista, nyt näin tekee jo 82 prosenttia.

”Viestinnästä on tulossa kovaa vauhtia tekoälykästä. Tyypillisimmät käyttötavat liittyvät ideoinnin tukeen, sisällöntuotantoon, tiedonhakuun ja käännöksiin”, sanoo ProComin toimitusjohtaja Jarno Forssell.

Tekoälyosaaminen ja ainakin halukkuus sen käytön oppimiseen on nousemassa myös tärkeäksi rekrytointikriteeriksi viestinnän tehtäviin. Puolet johtavista viestijöistä sanoo sen vaikuttavan melko paljon ja viidennes jopa erittäin paljon rekrytoitaessa tiimiin uusia osaajia.

Liki 40 prosenttia organisaatioista ilman ohjeita tekoälystä

Reilut 40 prosenttia vastaajista kertoo tiiminsä noudattavan tekoälyn käytössä koko organisaatiolle laadittuja ohjeita. Osalla on käytössään yleisemmät, esimerkiksi valtionhallinnon tai toimialajärjestöjen, ohjeet. Viestintätoiminnolle räätälöidyt ohjeet ovat vielä harvinaisia. Vastaajista moni kertoo kuitenkin omien ohjeiden olevan työn alla.

”Huomattavaa on, että lähes 40 prosenttia vastaajista kertoo, että heillä ei ole minkäänlaisia ohjeita tekoälyn käyttöön. Osa perustelee tätä sillä, että ’terveen järjen käyttö riittää’, mutta suosittelen silti ohjeistuksen laatimista”, Forssell sanoo.

Myös ylin johto avoin tekoälylle

Johtavien viestijöiden oma suhtautuminen tekoälyn hyödyntämiseen viestinnässä on positiivinen. 80 prosenttia vastaajista pitää tekoälyä uutena ja hyödyllisenä työkaluna, jonka käyttäjäksi tarvitaan ihmistä. Tekoälyn uskotaan jatkossa myös hoitavan rutiinitehtävät ja vapauttavan ihmisen luovaan työhön. Vastaukset ovat linjassa edellisen kyselyn kanssa.

70 prosenttia johtavista viestijöistä kertoo myös organisaationsa ylimmän johdon suhtautuvan tekoälyyn positiivisesti ja avoimesti. Johdossa on myös varovaisen odottavia ja riskeistä huolestuneita, mutta molempia ryhmiä on alle 10 prosenttia.

Viestinnän Pulssi -paneeliin on ilmoittautunut yli sata viestintäjohtajaa, johtavaa konsulttia tai muuta johtavassa asemassa olevaa viestijää. Paneelin tulokset kerättiin 14.–15. maaliskuuta 2024.

Lisätietoja:

Jarno Forssell, toimitusjohtaja, ProCom
jarno.forssell[at]procom.fi
+ 358 40 506 4815

Tiedotteen kuva on tehty tekoälyä hyödyntäen.

Lue myös: Johtavien viestijöiden kysely: Tekoäly on hyvä renki viestinnässä, julkaistu 22.3.2023