Luottamuksen rakentaminen on viestijöiden tärkein tehtävä
Pohjoismaiset viestinnän ammattilaiset pitävät tärkeimpänä tavoitteenaan vahvistaa luottamusta yritykseensä tai yhteisöönsä. Suomalaiset viestijät eroavat pohjoismaisista kollegoistaan etenkin korona-aikana lisääntyneen työuupumuksen osalta.
Julkaistu:
Jaa:
Pohjoismaiset viestinnän ammattilaiset pitävät tärkeimpänä tavoitteenaan vahvistaa luottamusta yritykseensä tai yhteisöönsä. Suomalaiset viestijät eroavat pohjoismaisista kollegoistaan etenkin korona-aikana lisääntyneen työuupumuksen osalta.
Tulokset käyvät ilmi keskiviikkona 28.9. julkaistussa pohjoismaisessa viestintäraportissa (The Nordic Communications Report), joka nostaa esille viestintäalan nykyisiä ja tulevia trendejä Pohjoismaissa. Viestintäalan kyselytutkimuksen toteutti The Nordic Alliance for Communication & Management (NORA). Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
Luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen on keskeisin strateginen kysymys viestinnän ammattilaisille Pohjoismaissa. Luottamustyön merkitys on jopa kasvanut edellisvuoteen verrattuna, ja erityisesti se korostuu suomalaisilla ja ruotsalaisilla viestinnän ammattilaisilla.
”Tulos ei yllätä, sillä luottamus yhteisöön rakentuu viestinnän ammattilaisten tärkeiksi kokemien asioiden varaan: vastuullisuuteen, avoimuuteen ja ammattimaisuuteen”, sanoo Suomen suurimman viestinnän ammattilaisten järjestön ProComin toimitusjohtaja Jarno Forssell.
Muita viestijöiden tärkeimmiksi kokemia teemoja ovat viestinnän yhdistäminen yrityksen liiketoimintastrategiaan sekä kestävä kehitys ja sosiaalinen vastuullisuus. Tulokset ovat linjassa laajemman eurooppalaisen viestintätutkimuksen kanssa.
Suomalaiset viestijät uupuvat
Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset viestijät erottuvat etenkin heikossa sitoutumisessa työnantajaan ja työhön sekä henkisen hyvinvoinnin tasossa. Kaikissa näissä suomalaiset viestijät jäävät jälkeen pohjoismaisista kollegoistaan. Ero muihin maihin on suurimmillaan jopa 20 prosenttiyksikköä ja Suomi jää jopa alle Euroopan keskiarvon.
”Kuormitusta aiheuttavat etenkin työn suuri määrä ja liian pienet resurssit. Viestijöiden työ on hektistä ja työpäivät täynnä yllätyksiä ja nopeita tilanteita. Se lisää stressiä”, Forssell sanoo.
Selkeä syy suomalaisten viestijöiden uupumiseen on koronapandemia. Se on lisännyt tarvetta viestinnälle ja viestijöiden työn määrää. Viestinnän resurssit eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Lisähaasteen on kuluneen kahden vuoden aikana tuonut lähes täydellinen etätyö.
Sosiaalisen vastuun teemoja kartetaan
Tutkimuksessa käsitellään myös uusia viestinnän trendejä kuten monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallistaminen. Tähän liittyy tutkimuksen yksi kiinnostavimmista tuloksista. Suurin osa pohjoismaisista viestijöistä seuraa aktiivisesti DEI-teemoja (diversity, equality, inclusion), mutta on itse kuitenkin varovaisia nostamaan niitä esille omassa viestinnässään.
Viestijät pelkäävät sitä, että sillä, mitä he viestivät sidosryhmille näistä teemoista, ei ole riittävästi katetta organisaation toiminnassa. Se voisi syödä luottamusta organisaatioon.
”Tämä on osoitus siitä, että viestinnän ammattilaiset suhtautuvat työhönsä vastuullisesti. Toisaalta, viestinnällä voisi olla myös tärkeä roolinsa vastuullisuuteen liittyvien tavoitteiden asettamisessa. Sanatkin ovat tekoja, ja vastuullisuuteen liittyvä viestintä voi muokata tulevaisuutta”, Jarno Forssell sanoo.
Lisätietoja:
Jarno Forssell, toimitusjohtaja, ProCom
puh: 040 506 4815
ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry on viestinnän ammattilaisten järjestö, joka toimii jäsentensä osaamisen kehittäjänä, yhteistyöfoorumina ja alan vaikuttajana. Jäseninä on lähes 2 700 viestinnän parissa työskentelevää ammattilaista – tiedottajia, viestintäpäälliköitä, viestintäjohtajia, viestintäalan yrittäjiä, konsultteja ja opiskelijoita.
www.procom.fi
