European Communication Monitor -tutkimus: Viestintä navigoi vaikeilla vesillä
Joulukuun alussa julkistettu Euroopan laajuinen viestintätutkimus European Communication Monitor 2024/25 maalaa kuvan epävakaasta maailmasta, jossa viestinnän ammattilaisten haastavana roolina on tasapainoilla erilaisten jännitteiden välillä.
Julkaistu:
Jaa:
Joulukuun alussa julkistettu Euroopan laajuinen viestintätutkimus European Communication Monitor 2024/25 maalaa kuvan epävakaasta maailmasta, jossa viestinnän ammattilaisten haastavana roolina on tasapainoilla erilaisten jännitteiden välillä.
Tutkimus nostaa esille kolme keskeistä teemaa, joihin liittyvät jännitteet vaikuttavat yritysviestintään: geopoliittisten riskien hallinta, tekoälyn haltuun ottaminen ja viestintäjohdon oman johtamisosaamisen kehittyminen.
Näitä jännitteitä tutkittiin haastattelujen kautta yritysten, viestintäosastojen ja johtavien viestijöiden tasolla, ja pystyttiin tunnistamaan niiden aiheuttamia organisatorisia, toiminnallisia ja henkilökohtaisia haasteita.
Tutkimusta varten haastateltiin 30 viestintäjohtajaa, jotka poimittiin Euroopan 300 suurimman yrityksen joukosta. Näiden joukossa oli otoksen ainoata suomalaista yritystä edustanut Nokian viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Melissa Schoeb. Muita pohjoismaisia yrityksiä edustavat tanskalainen Möller-Maersk ja ruotsalaislähtöinen IKEA.
Tutkimuksen mukaan ylimmät viestintäpäättäjät ovat työssään erityisen alttiita ristiriidoille, koska heidän on tehtävä merkittäviä päätöksiä VUCA-maailmassa, jota leimaavat epävakaus (volatility), epävarmuus (uncertainty), monimutkaisuus (complexity) ja epäselvyys (ambiguity).
Menestyäkseen haastavassa liiketoimintaympäristössä, viestintäjohtajien on opittava käsittelemään ja hallitsemaan jännitteitä ja niiden aiheuttamaa stressiä.
Kolme teemaa synnyttää jännitteitä
ECM-tutkimus nostaa esille kolme tämän hetken keskeisintä haastetta viestinnälle:
Geopoliittiset riskit. Jännitteitä voi syntyä, kun polarisoituneessa maailmassa sidosryhmät vaativat yritystä kantaa mielipiteitä jakaviin konflikteihin – esimerkiksi Ukrainassa tai Lähi-idässä – mutta yritys pyrkii tasapainoilemaan maineriskien kanssa ja pysyttelemään neutraalina. Yhä useammin kannanottoja vaativat yrityksen sisäiset sidosryhmät eli oma henkilöstö.
Tekoälyn käyttöönotto. Jännitteitä voi syntyä, kun tekoäly halutaan ottaa nopeasti käyttöön ja lisätä työn tehokkuutta. Samalla kuitenkin pelätään pitkän aikavälin kielteisiä seurauksia, jotka voivat liittyä eettisiin kysymyksiin tai viestinnän ammattilaisten identiteettiin ja asemaan työyhteisössä. Tärkeimpänä esteenä tekoälyn käyttöönotolle on tarvittavan osaamisen puute.
Osaamisen hankkiminen. Jännitteitä voi syntyä, kun uusien johtamisoppien hankkiminen edellyttäisi aikaa viestintäjohtajan omaan kehitykseen, mutta tehokkuus vaatii keskittymään tiimin suorituskykyyn. Vastakkain ovat toisaalla lyhyen tähtäimen menestys ja tehokkuus, toisaalla muutoksen mahdollistaminen ja tulevaisuuden kyvykkyyksien rakentaminen.
Lue lisää ja lataa raportti maksutta ECM:n verkkosivuilta.