Eduskunnan vieraslistoista noussut kohu on nostanut lobbauksen sääntelyn syksyllä julkiseen keskusteluun. Keskiössä ovat olleet lobbarilistat ja päättävistä tehtävistä lobbareiksi siirtyvien karenssiajat.

ProCom on pyrkinyt vaikuttamaan lobbauksen avoimuuteen perustamalla vuonna 2014 avoimen lobbarirekisterin jäsenilleen. Rekisteröitynyt on puolen sataa vaikuttajaviestintää tekevää viestijää. ProComin rekisterissä on puutteensa: se on kaikkea muuta kuin kattava ja se avaa vain osan viestijöiden sidonnaisuuksista. Päättäjätapaamisia se ei avaa lainkaan.

Yrityksillä, toimialoilla ja järjestöillä on oikeus kertoa näkemyksensä ja päättäjillä oikeus tehdä päätöksensä itsenäisesti.

Tällä viikolla julkistetussa Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksessa johtavilta viestijöiltä kysyttiin heidän kantaansa vaikuttajaviestinnän sääntelyyn. Vapaaehtoista lobbarirekisteriä kannatti tutkimuksessa puolet vastaajista ja sen ylläpitäjäksi suosituin vaihtoehto olivat viestintäalan järjestöt yhdessä. Viestijät luottavat siis lobbareiden itsesääntelyyn.

Olemme ProComin hallituksessa keskustelleet lobbauksesta pitkin vuotta. Meille lobbaus ei näyttäydy samanlaisena mörkönä kuin miltä se julkisen keskustelun perusteella voi näyttää. Vaikuttajaviestintä on arkista tiedon jakamista päätösten tueksi. Yrityksillä, toimialoilla ja järjestöillä on oikeus kertoa näkemyksensä ja päättäjillä oikeus tehdä päätöksensä itsenäisesti.

Suomessa lainsäädäntö ja hallinto toimivat kansainvälisesti verrattuna hyvin ja olemme yksi maailman vähiten korruptoituneita maita. Myös lobbarit toimivat pääsääntöisesti avoimesti ja eettisesti. Jos päättäjät kohtaavat toisenlaista käytöstä, on lobbarien edun mukaista paljastaa tällaiset alan mainetta pilaavat toimijat.

ProCom kannattaa lobbaamista ja lobbareita kokoavan vapaaehtoisen rekisterin perustamista. Siinä lobbarit voisivat listata sidonnaisuutensa ja lobattavat – poliitikot ja virkamiehet – kertoa kontakteistaan eri sidosryhmien kanssa. Myös lobbarit itse toivottavat läpinäkyvyyden ja normit tervetulleiksi, koska ne vähentäisivät alaan kohdistuvaa turhaa mystiikkaa.

Aiemman lobbarirekisterin oppi on, että yksi viestintäjärjestö tai edes kaikki järjestöt yhteensä eivät voi saada aikaan tarpeeksi kattavaa rekisteriä. Lobbausta tekevät monet tahot ja ammattiryhmät, jotka eivät miellä itseään viestijöiksi.

Yksi mahdollisuus olisi viranomaisen ylläpitämä rekisteri, johon kaikki vaikuttajaviestintää säännöllisesti tekevät voisivat ilmoittautua. Uskomme, että siihen liittyisivät kaikki vakavasti otettavat lobbarit.

Lobbareita eivät ole vain viestintätoimistoissa työskentelevät konsultit tai yritysten viestintä- tai yhteiskuntasuhdejohtajat. Lobbareita ovat myös edunvalvontajärjestöissä työskentelevät henkilöt, yritysten johto, kansalaisjärjestöt ja useat viranhaltijat, jotka edistävät oman organisaationsa asioita.

Yksi mahdollisuus olisi viranomaisen ylläpitämä rekisteri, johon kaikki vaikuttajaviestintää säännöllisesti tekevät voisivat ilmoittautua. Uskomme, että siihen liittyisivät kaikki vakavasti otettavat lobbarit. Rekisteriä voisi pitää yllä esimerkiksi ministeriö tai eduskunta. Oleellista on, että rekisteri kattaisi ministereihin ja kansanedustajiin kohdistuvan lobbauksen lisäksi myös avustajiin, virkamiehiin, kunnallispolitiikkaan ja tulevaan maakuntiin kohdistuvan lobbauksen.

Jotta rekisteri toimisi avoimuutta lisäävästi, myös lobbauksen kohteiden – poliitikkojen ja virkamiesten – tulisi myötävaikuttaa sen syntyyn ja kattavuuteen. Myötämielisen asenteen levittämisessä on puolueilla merkittävä rooli.

Kuvassa: ProComin hallitus.