Tutkimus viestinnän ammattilaisista: Valoisat työllisyysnäkymät vahvistavat ammatti-identiteettiä

Viestinnän ammattilaisten työllisyysnäkymät ovat valoisammat kuin vuosiin, kertoo alasta tehty tuore tutkimus. Viestinnän etiikkaan liittyvät kysymykset vahvistavat alan ammatti-identiteettiä. Suomen laajin alan työnkuvakartoitus toteutetaan joka toinen vuosi. Nyt kyselyyn vastasi syyskuussa lähes 1 200 viestinnän ammattilaista. Tutkimuksen teettivät Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry ja Julkisen alan tiedottajat JAT ry.

Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksen vastaajista peräti 68 prosenttia uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen ja vain 2 prosenttia vastaajista katsoo alan hiipuvan.

Tutkimuksen mukaan viestinnän alan työllisyysnäkymät ovat nyt valoisammat kuin vuosiin. Vastaajista 74 prosenttia uskoo, että oma työllisyys on turvattu useaksi vuodeksi eteenpäin (2015: 69 prosenttia).

Viestintäkonsulteista 65 prosenttia kertoo, että toimiston henkilöstömäärää on lisätty entisestään kahden viimeisen vuoden aikana. Viestintään käytetään usein entistä suurempia summia. Yli miljoonan euron budjetti on käytössä yhä useammalla, jopa 17 prosentilla (2015: 9 prosentilla) vastaajien organisaatioista. Viestintäbudjetin koko on tyypillisimmillään 200 000 – 500 000 euroa. Viestijöiden palkkakehitys on pysähtynyt pitkän nousun jälkeen: mediaanipalkka on 3 800 euroa.

Työnkuvassa korostuvat sisällöntuotanto ja maineen rakentaminen

Maineen ja brändin rakentaminen sekä sisällöntuotanto ja -seuranta ovat vahvistuneet entisestään viestinnän ammattilaisten pääasiallisina työtehtävinä. Johtavilla viestijöillä näiden lisäksi korostuvat yhteiskuntasuhteet ja lobbaus.

Sosiaalisen median osaamiseen, strategiaviestintään sekä viestinnän johtamiseen aiotaan panostaa eniten tulevien kahden vuoden aikana.  Some näyttää vakiintuneen viestijöiden arkityöksi. Myös visuaalisen viestinnän taidot korostuvat työn kehittämisessä. Ymmärrystä markkinoinnin yhdistämisestä muuhun viestintään halutaan kehittää sekä sisäistä sparrausta lisätä.

Alan tehtävänimikkeiden kirjo on kasvanut runsaasti kahdessa vuodessa. Sen sijaan tiedottaja-tittelillä työskentelee entistä harvempi (2017: 15 prosenttia, 2015: 21 prosenttia). Tiedottajaa yleisempi nimike on viestinnän asiantuntija tai -suunnittelija (17 prosenttia).

Tutkimuksessa kysyttiin viestijöiden kantaa lobbaukseen ja eettisiin ongelmiin. Näistä tulee järjestökohtaisia tiedotteita, kannanottoja ja tulkintoja lähiviikkojen aikana.

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n ja Julkisen alan tiedottajat JAT ry:n toimeksiannosta tehdyn Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Kyseessä on Suomen laajin viestinnän ammattilaisten työnkuvakartoitus, joka on toteutettu säännöllisesti jo yli 30 vuoden ajan. Tutkimuksen vastausprosentti oli 29 %.

Lisätietoja

ProCom, toimitusjohtaja Elina Melgin, puh. 040 821 1688

Viesti, toiminnanjohtaja Siina Repo, puh. 040 485 0008

JAT puheenjohtaja Sari-Leena Lund, puh. 040 754 8901

 

Tutustu Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimukseen täältä!

Kommentoi