Talous hallitsee yhteiskuntaa. Eurot, prosentit ja numerot ovat usein painavimmat argumentit, kun yritykset, julkissektori ja järjestöt perustelevat investointejaan, uusia liiketoiminta-avauksiaan tai toimintansa supistamista.

Jokainen suomalainen tarvitsee yhä enemmän talouslukutaitoa. Onko Suomen valtion budjetti 50 miljoonaa vai 50 miljardia euroa? Entä onko esimerkiksi euroalueen inflaatio tai yrityksen markkinaosuus noussut 2 prosenttia vai 2 prosenttiyksikköä? Kannattaako ostaa kolme tuotetta kahden hinnalla vai saada jokaisesta tuotteesta 20 prosentin alennus?

Myös tilasto-osaaminen on tarpeen

Oli erittäin hyödyllistä, että ProCom vieraili Tilastokeskuksessa viime keväänä. Saimme kuulla muun muassa siitä, mitä tilastot kertovat ja miten lukuja voi visualisoida kiinnostavasti. Talousosaamisen tärkeyttä osoittaa myös syyskuussa jo kolmatta kertaa järjestetty Taloudenpuolustuskurssi, joka perehdyttää kansanedustajat vuosittain talouteen eri näkökulmista.

Kun viestijä ymmärtää, mistä hän viestii ja mistä numerot tulevat, hän pystyy tekemään selkeää ja tiivistä talousviestintää.

Monessa yrityksessä viestijälläkin on oltava työkokemusta liiketoiminnasta ja taloudesta, täysin syystä. Milla Pesonen perusteli hyvin Viestijät-blogissa elokuussa, että viestijänkin kannattaa edistää liiketoimintaosaamistaan.

Yhdysvaltain presidentin – parhaiten Kansainliiton perustamisesta tunnetuksi tulleen – Woodrow Wilsonin kuuluisa sitaatti on: ”Jos aion pitää 10 minuutin puheen, tarvitsen viikon aikaa valmistautua. Jos puheeni saa kestää tunnin, olen heti valmis puhumaan.” Kun viestijä ymmärtää, mistä hän viestii ja mistä numerot tulevat, hän pystyy tekemään selkeää ja tiivistä talousviestintää myös nopeissa ja yllättävissä tilanteissa.

Talousosaava viestijä lisää viestintäalan arvostusta

Viestintäosaaja on vaarassa jäädä pelkäksi liiketoimintaihmisten äänitorveksi, jos hän ei itse ymmärrä taloutta. Numeroiden merkitystä ja liiketoimintaa ymmärtävä viestijä sitä vastoin hahmottaa miljoonat ja miljardit, eurot ja dollarit. Hän osaa ja muistaa tarkistaa numerot ja muut faktat ja tiivistää ne havainnollisiksi kuvioiksi.

ProComin missiona on osoittaa viestinnän arvo. Tavoitteena on, että Suomessa on entistä enemmän liiketoiminnallisesti osaavia viestijöitä. Viestinnän arvostuksen nousu vahvistaa viestinnän asemaa myös yritysten ja muiden organisaatioiden johtoryhmissä. Kun viestintää arvostetaan, se saa entistä enemmän resursseja, jolloin myös viestinnän tulokset ovat parempia. Tähänhän me kaikki pyrimme, eikö totta?

Kun viestintää arvostetaan, se saa entistä enemmän resursseja, jolloin myös viestinnän tulokset ovat parempia.

Oman talousosaamisen kasvattamisen voi aloittaa esimerkiksi seuraamalla Twitterissä hashtagia #talous tai liittymällä talouslehtien uutiskirjeiden tilaajaksi. Monelle myös piensijoittamisesta voi tulla kiinnostava näköalaikkuna talouteen. Suosittelen myös esimerkiksi näitä teoksia, jotka käsittelevät globaalia taloutta Suomesta katsoen monipuolisesti ja sopivasti kärjistäenkin:

Sixten Korkman: Talous ja utopia (2012)

Björn Wahlroos: Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta (2015)

Timo Lindholm – Juhani Kettunen: Globaali kansantalous (2016)