Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Yhdysvaltain luoteisrannikolla yksi vastuullisuustrendi on ylitse muiden

Julkaistu

Pariskunta istuu ravintolassa, tarkastelee ruokalistaa ja on tilaamassa päivälliseksi kanaa, mutta päätös vaatii lisätietoja.  Onko se varmasti luomua kaikilla mittareilla? Millä maatilalla se on kasvanut? Kuinka kaukana? Mitä kana on syönyt? Kuinka laajalla alueella se on saanut liikkua? Tarjoilija esittelee kanan Coliniksi ja kertoo hänen ruokavaliostaan ja harrastuksistaan sekä näyttää kansiosta valokuvia vapaana kuljeskelevasta onnellisesta kanasta.

Tv-sarja Portlandian sketsit virnuilevat hipstereiden Portlandille, mutta niissä on vinha perä. Sain tänä syksynä mahdollisuuden seurata muutamien kuukausien ajan ruoka- ja juomakulttuuria Yhdysvaltojen luoteisrannikolla Oregonissa. Foodiepääkaupunki Portland tunnetaan toki parhaiten ruokarekoista, artesaanikahvista, pienpanimoista ja lukuisista ruokatrendeistä, jotka ovat syntyneet täällä ja päätyneet ympäri maailmaa. Vaativat kuluttajat odottavat paitsi makunystyröitä kutkuttavia elämyksiä, myös koko ketjun läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.

Yksi trendi vaikuttaa olleen jo pitkään ylitse muiden: paikallisuus

Oregonissa paikallisen ruuan liike näkyy vahvana olipa kyse sitten tomaateista, oluesta tai jugurtista. Paikallisten viljelijöiden lähipelloilla viljelemä, lähellä valmistettu, ilman mitään turhaa lisättyä. Ruoka ostetaan mieluiten maatilamarkkinoilta tai paikallisia tuottajia ja luomuruokaa suosivista kaupoista. Ravintolat listaavat ylpeästi liitutaululle, keiltä lähituottajilta raaka-aineet on hankittu. Pienpanimot puolestaan korostavat viestinnässään saavansa kattiloihinsa mallasohran, humalan, hunajan ja kurpitsat lähipelloilta. Oregonin osavaltiossa on esimerkiksi eniten panimoita asukkaita kohden Yhdysvalloissa ja osavaltiossa ostetaan eniten oman osavaltion oluita. Portlandin seudulla eletään ehkä omassa lähiruokaluomukuplassa, mutta voimistuva trendi on nähtävillä muuallakin.

Ruokaketjun avoimuus ja läpinäkyvyys ei tokikaan ole mitään uutta. Suomessakin lähiruokaohjelma on ruokapolitiikan ytimessä, ruuan alkuperä puhuttaa, satokausiajattelu elää vahvana, Reko-ringeistä on tullut suosittuja ja ruokaketjun läpinäkyvyyttä edistetään. Asetus alkuperämerkinnöistä etenee ja ravintoloiden on ehkä pian kerrottava, mistä liha ja kala tulee.

Vahva rooli paikallisyhteisössä

Oregonissa paikallisuus tuntuu kuitenkin olevan vastuullisuusviestinnän vahvuus läpi linjan, ja sitä myös vaaditaan. Yritykset korostavat tarinankerronnassaan ylpeyttä juuristaan ja sitoutumisestaan paikalliseen yhteisöön. Kun liiketoiminnan mahdollistaa oman laakson rikas maaperä sekä paikalliset maanviljelijät ja maitotilalliset, halutaan tätä vaalia ja myös antaa takaisin yhteisölle. Give back to the local community, toistuu vastuullisuusohjelmissa.

Yhdysvalloissa sekä yritysten että yksityishenkilöiden lahjoituksilla hyväntekeväisyyteen on toki pitkä  ja erilainen perinne kuin meillä, ja lahjoitukset on nähty keskeisenä tapana toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Amerikkalaisessa kulttuurissa korostetaan yrityksen roolia paikallisessa yhteisössä. Lahjoitukset paikallisille non profit -organisaatioille tai hyväntekeväisyyskohteisiin ovat merkittävä osa vastuullisuusohjelmaa.

New Seasons -ruokakauppa esimerkiksi tukee koulutarvikkeiden hankkimista paikallisille kouluille ja lähiluonnonsuojelua sekä “lainaa” työntekijöitään paikallisjärjestöille kantamaan kortensa kekoon naapurustoa hyödyttäviin projekteihin. Kotikaupunkimme pienpanimo lahjoittaa joka kuukausi tietyn olutmaun “people’s pintin” voitot paikalliselle non profit -järjestölle. Ostipa salsakastiketta tai suklaakeksejä, voi valita valmistajan, joka lahjoittaa kaikki voittonsa hyväntekeväisyyteen.

Vaikuttaa siltä, että vahva rooli yhteisössä on oletusarvoista ja paikallisyhteisöllisyyden tunne näkyy monella tasolla. Vaikkapa siten, että yliopistokaupungin lähes kaikki putiikit rautakaupoista leipomoihin ja vaatekaupoista supermarketteihin osoittavat tukea oman kaupungin urheilujoukkueelle ja somistavat sesongin alkaessa näyteikkunansa kannatusväreillä ja maskoteilla.

Kestävästi ja paikallisesti – alueelliset ympäristöhankkeet tuntuvat merkityksellisemmiltä?

Portlandin alueella ja Oregonissa ollaan edelläkävijöitä ilmastonsuojelussa muuhun Yhdysvaltoihin verrattuna. Yritysten vastuullisuusviestinnässä vihreällä liiketoiminnalla, kuten vedenkäytöllä, uusiutuvilla energianlähteillä ja kierrätyksellä, on merkittävä rooli. Vihreissä arvoissakin tuntuu painottuvan alueellisuus, local and sustainable.

Esimerkiksi maatilat ja humalanvilljeiljät korostavat sitoutumistaan Salmon-Safe-sertifikaattiin, jonka kautta edistetään osavaltiolle tärkeän lohikannan puhtaiden kutuvesien säilymistä vastaisuudessakin. Ensimmäinen panimo on sitoutunut sertifikaattiin ja panimoiden piirissä tämän odotetaan olevan seuraava keskeinen askel - lohiystävällisen ekologista pienpanimo-olutta.  Pieni portlandilainen jäätelötehdas valmisti elintarviketeollisuuden ylijäämäjätteistä jäätelöä. Tempauksen ideana oli pyrkimys saada huomiota ruokahävikin paremmalle hyödyntämiselle ja toisaalta tuoda esille lapsiperheiden ruokaturvaa. Projekti on osoitus ennakkoluulottomuudesta ja paikallisten yritysten välisestä saumattomasta yhteistyöstä. Herkullisen trendikkäästi toteutettuna tietysti.

Entäs se Portlandia-sarjan pariskunnan päivällinen? He nyökkäilevät tyytyväisenä lisätiedoille, mutta pyytävät pitämään pöydän varattuna. Heidän on vielä lähdettävä läheiselle maatilalle varmistamaan, että valinta on varmasti eettinen ennen annoksen tilaamista.

Ruoka- ja juoma-alasta kiinnostuneiden kannattaa pitää silmällä Yhdysvaltojen luoteisrannikon pieniä ja suuria toimijoita - paitsi seuraavan kahvitrendin tai craft beer -oluttrendin, myös vastuullisuusviestinnän osalta.

Kirjoittaja

  • Hanna Leppäniemi

    Hanna on ostanut tomaattinsa Farmer’s Marketilta ja inspiroitunut koettuaan ruoka- ja juomakulttuuria Oregonissa Yhdysvalloissa syksyllä 2017 puolison työkomennuksen ajan. Kirjoittaja työskentelee viestintäpäällikkönä Hartwallilla. Twitter: @hannaleppaniemi.

    Lue lisää kirjoittajalta

Sinua saattaisi kiinnostaa myös