EU:n digipalveluasetusta aletaan soveltaa 17. helmikuuta 2024. Se asettaa uusia velvoitteita monille internetin palveluiden tarjoajille, esimerkiksi sosiaalisen median alustoille ja hakukoneille. ProComin jäsentilaisuudessa oltiin siis ajankohtaisen teeman äärellä, kun kolme alustajaa tulivat kertomaan näkemyksensä digijättien sääntelystä ja kansalaisten yksityisyydensuojasta.

Digipalveluasetus on osa EU:n laajempaa lainsäädäntöhanketta, joka kohdistuu datatalouteen. Aiemmin on alettu soveltaa jo mm. datanhallinta-asetusta ja digimarkkinasäädöstä. Seuraavaksi putkessa ovat datasäädös vuonna 2025 ja luonnosvaiheessa oleva tekoälyasetus.

Sitran Reilu datatalous -teeman johtaja Kristo Lehtonen kuvasi tilannetta ”sääntelytsunamiksi”. Hän kuitenkin uskoi sääntelyn olevan ”oikealla puolella historiaa”, sillä se pyrkii estämään kilpailua estävän toiminnan ja varmistamaan että uudet innovaatiot pääsevät markkinoille.

”Sääntely on tavalliselle pk-yritykselle liian monimutkaista pysyä perässä. Siksi sitä tulee selkokielistää”, Lehtonen sanoi. Hän suositteli yrityksille Sitran datatalouden verkkokurssin suorittamista.

”Sääntely kurjistaa eurooppalaisia yrityksiä”

Kansanedustaja Aura Salla (kok) sanoi olevansa huolissaan sääntelyn määrästä, sillä samalla kun EU suitsii datajättejä, se kurjistaa eurooppalaisia yrityksiä, sillä lainsäädäntö on kaikille sama.

”Euroopassa halutaan laittaa Big Tech kuriin sääntelemällä, mutta eivät ne sen jälkeen ole kurissa, vaan ne jatkavat kasvuaan Yhdysvalloissa, Intiassa ja Kiinassa. En ikinä usko, että muut maat ja mantereet sahaisivat itseään niin paljon nilkkaan, että ne tekisivät tällaisen sääntelytsunamin. Ne haluavat, että niiltä tulee digitaalisia jättejä”, Salla sanoi.

Sallan mukaan sääntelyn tulisi olisi sellaista, joka auttaisi eurooppalaisia yrityksiä kasvamaan, saamaan niitä maailmalle ja parantamaan Euroopan kilpailukykyä. Siihen eivät hänen mukaansa auta Sitran verkkokurssit.

”Luottamus on datatalouden keskeisin resurssi”

Kansanedustaja ja entinen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) korosti, että sääntelyllä on myös pyritty luomaan mahdollisuus eurooppalaisiin suuryrityksiin yhdistämällä markkinoiden pelisääntöjä.

”En suostu hyväksymään ajatusta, että me olemme hävinneet tämän pelin. Meidän pitää panna kaikki panokset siihen, että me pärjäämme pelissä ja meillä on siinä omat vahvuudet. Datayhteiskunnan keskeisin luonnonvoima ja resurssi on luottamus, jota meillä suomalaisilla ja ehkä Euroopassa laajemminkin on.”

Luottamus yhteistoiminnan voimaan ja mm. siihen, että viranomaiset eivät ole korruptoituneita, mahdollistaa Harakan mukaan sen, että Suomessa pystytään hyödyntämään datatalous parhaalla mahdollisella tavalla ja skaalaamaan se koemarkkinoille Eurooppaan ja sitten yli merten.

Digivalta on kyky kerätä ja yhdistää tietoa

Sääntelyn lisäksi jäsentilaisuudessa keskusteltiin käyttäjien digipalveluissa synnyttämästä datasta ja sen käytöstä. Kristo Lehtonen kertoi Sitran Digivallan jäljillä -selvityksestä vuodelta 2022, jossa seurattiin yhteiskunnallisten päättäjien digitaalista käyttäytymistä ja heistä kerätyn tiedon jakamista.

Tulokset olivat silmiä avaavia: verkkokaupassa vierailu ja evästeen hyväksyntä välitti tiedot yrityksen 231 evästekumppanille. Näiden joukossa oli venäläisen Yandexin eväste, jonka kesto oli 10 vuotta.

”Aikamme keskeinen ongelma on, kuinka paljon tietoa meistä voidaan kerätä verkosta ja linkittää se muuhun tietoon”, Lehtonen sanoi.

Aura Sallan mukaan datanhallinta ja yksityisyyden suoja ovat ”supertärkeitä”. Hän muistutti, että digipalveluasetus tuo positiivisia muutoksia, jotka vaikuttavat myös tavalliseen internet- ja somepalveluiden kuluttajaan. Jatkossa esimerkiksi somepalveluiden oletuksena tulee olla, että uutisvirta on kronologista. Ja jos haluaa, että palvelu räätälöi mainontaa hakujesi mukaiseksi, käyttäjän tulee tehdä valinta itse.

”Jos et koiranomistajana halua syötteeseesi kissanruokamainoksia, laita päälle asetus, jonka mukaan algoritmi suosittelee sinulle hakujasi vastaavia mainoksia”, Salla kuvasi.

”Laittakaa data jakoon!”

Timo Harakka käänsi ajatuksen käyttäjädatan hyödyntämisestä ylösalaisin. Hänen mukaansa arviolta vain 20 prosenttia datasta hyödynnetään, vaikka se on maailman arvokkainta pääomaa. Sekä yksityisten ihmisten että yritysten data pitäisi saada yleiseen käyttöön, Harakka vaatii.

”Jos jokainen meistä hallitsee omaa dataansa, me voimme päättää mihin kaikkeen hyvään sitä voi jakaa. Itse suhtaudun pidättyvästi siihen, että joku some-alusta saa tietoa harrastuksistani. Jos taas syöpätutkimus tarvitsee minun lääketieteellisen datani, ja voin vakuuttua siitä, että se on asianmukaisesti käytetty, niin mielelläni annan kaiken tiedon.”

Tallenne tilaisuudesta on ProComin jäsenten katsottavissa jäsenten omilla sivuilla. Pääset kirjautumaan sivulle henkilökohtaisella käyttäjätunnuksellasi:procom.fi/jäsensivu