Hyvän viestintäkulttuurin ylläpito sekä valeuutisten ja vihapuheen torjuminen ovat vastuita, jotka kuuluvat meille kaikille viestijöille - olipa kyseessä päättäjät, julkisuuden henkilöt, some-vaikuttajat, toimittajat tai organisaatioviestinnän ammattilaiset. Tämän päivän viestintäympäristö vaatii meiltä kaikilta jatkuvaa kriittisyyttä ja hereilläoloa. Disinformaatio, algoritmit ja tekoälyn luomat vinoumat vaativat vastavoiman, jotta emme tietämättämme vahvistaisi väärää sanomaa, levittäen harhaanjohtavaa tietoa ja syventäen erimielisyyksiä.

Kun puhumme viestintäkulttuurista, puhumme verkostosta, joka yhdistää yksilöt ja yhteiskunnan toisiinsa sekä globaaliin ympäröivään maailmaan. Sosiaalisen median kanavia seuratessa tuntuu usein unohtuvan, että kommunikointi ei ole vain keino, jolla vaihdamme ajatuksia; se on tehokas tapa muokata yhteiskuntaa haastamalla vanhoja käsityksiä ja synnyttämällä uusia näkemyksiä. Sananvapaus on tärkeä osa tätä kulttuuria. Tärkeää on muistaa myös sananvastuu: jokainen sana lataa meidät vastuuseen sen vaikutuksista.

ProCom oli toista kertaa kumppanina mukana Lianan toteuttamassa toimittajakyselyssä, jossa kartoitettiin lehdistötiedotteisiin ja niiden laatimiseen ja lähettämiseen liittyviä kysymyksiä sekä toimittajien näkemyksiä suomalaiseen viestintäkulttuuriin. Toimittajakyselyn mukaan 81 % vastanneista toimittajista näki itsensä viestintäkulttuurin portinvartijoina, ja koki olevansa vastuussa sen kehittämisestä sekä valeuutisten ja vihapuheen torjumisesta. Toimittajien mielestä myös viestinnän ammattilset ovat vastuussa, sillä 77 % toimittajista koki vastuun kuuluvan myös meille viestijöille.

Viestintäkulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen nojaavat vahvasti eettisiin ohjeistoihin, journalisteilla journalistin ohjeisiin ja viestijöillä viestinnän eettisiin ohjeisiin. Viestijöiden eettisten ohjeiden peruspilarit – avoimuus, rehellisyys, luotettavuus ja arvostus – ohjaavat ammattimaista viestintää.

Viestintäkulttuurin tilan paradoksi

Toimittajakyselyssä 2024 kysyimme toimittajilta, onko viestintäkulttuuri Suomessa heidän mielestään muuttunut viime vuosina. Tulokset olivat puhuttelevia: 44 % vastaajista koki, että viestintäkulttuuri on pysynyt ennallaan, 13 % koki sen muuttuneen parempaan suuntaan, kun taas 43 % koki sen huonontuneen. Nämä luvut heijastavat mielestäni ajatusta siitä, että viestintäkulttuurin kehitys koetaan osin ristiriitaisena.

Avoimet vastaukset kyselyssä paljastivat huolenaiheita kuten polarisoitumisen ja keskustelun tason laskun, mutta myös toiveita avoimemmasta ja osallistavammasta viestintäympäristöstä. Ne haastavat viestinnän ammattilaisia pysymään kriittisinä ajattelijoina, analysoimaan avoimesti ympäröivää yhteiskuntaa ja muokkaamaan viestintästrategioita vastaamaan muuttuvia olosuhteita. Rohkaisen viestijöitä ottamaan haltuun muutosagentin roolin, vaikka en lupaakaan sen olevan kovin helppo tehtävä. Meidän vastuullamme on vaikuttaa yhteiskunnallisiin asenteisiin, edistää uudistuksia ja kriittistä ajattelua sekä muovata julkista mielipidettä. Tässä on viestinnän todellinen voima.