Tekoälyn vastuullisuus ja viestinnän ansat
Jokainen viestijä on tähän mennessä varmasti sekä kokeillut generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia että miettinyt, millaista tekoälyosaamista viestijöiltä tulevaisuudessa vaaditaan. Vaikka osa meistä saattaa käyttää tekoälytyökaluja jopa päivittäin, harva on kuitenkaan pysähtynyt miettimään tekoälyyn liittyviä vastuullisuuskysymyksiä.
Julkaistu
-
Johtava vastuullisuus- ja tekoälyasiantuntija, Ellun Kanat
Kuten kaikkeen muuhunkin, myös tekoälyn käyttöön liittyy paljon vastuullisuuskysymyksiä. Niin sosiaalisen vastuun, ympäristövastuun kuin taloudellisen vastuun kysymykset pitää ottaa huomioon kaikessa toiminnassa, jossa käytetään tekoälytyökaluja. Tekoälyn vastuullisuuden pitäisi olla osa organisaatioiden yleistä vastuullisuustyötä. Vaikka yksittäinen viestijä ei voi välttämättä vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia tekoälytyökaluja organisaatiossa käytetään, joitain tekoälyn vastuullisuuskysymyksiä jokaisen viestijän on kuitenkin hyvä huomioida omassa työarjessaan.
Normatiivisuuden ansa
Tekoäly ei ole neutraali työkalu. Koska tekoälyt on koulutettu tosimaailman datalla, tekoälyn tuottamat vastaukset päätyvät usein myös toisintamaan meidän maailmassamme vallitsevia arvovinoumia. Tekoälyn tuottamaan sisältöön on siis suhtauduttava kriittisesti. Meidän on kysyttävä itseltämme, mitä normeja vahvistamme käyttäessämme tekoälyä? Jos jätämme tämän kysymyksen huomiotta, tekoälystä tulee peili, joka heijastaa takaisin vain vallitsevan tilan ja vakiintuneet käsitykset.
Meidän on kysyttävä itseltämme, mitä normeja vahvistamme käyttäessämme tekoälyä?
Normit ovat vaikeasti tunnistettavia, koska ne ovat, noh, normeja. Koska kasvamme normien keskellä, alamme helposti kuvitella, että se miten asiat ovat on se, miten asioiden tulee olla. Se ei tietenkään ole totta vaan kyse on normatiivisuuden luomasta harhasta. Jokainen käyttämämme sana- ja kuvitusvalinta joko rikkoo normia tai myötäilee sitä. Viestijän on tärkeää ymmärtää, miksi tekoälyt tuottavat sellaisia tuloksia kuin tuottavat.
Jos kuvitukseksi esimerkiksi pyytää kuvaa perheestä, ohjaa normatiivinen materiaali tekoälyn koulutusmateriaalissa tuottamaan kuvan, jossa on yksi valkoinen mies, yksi valkoinen nainen ja kaksi valkoista lasta. Jos ja kun monimuotoisuus on organisaatiolle tärkeää, sen toteuttamiseen on siis kiinnitettävä tietoista huomiota. Ei pidä kuvitella, että tekoälyllä tuotettu sisältö olisi arvoneutraalia tai monimuotoisesti edustavaa – tulokset heijastelevat aina sitä materiaalia, jonka pohjalta ne on koulutettu.
Olemmeko valmiita hyväksymään tekoälyn tuottaman kuvan yhteiskunnastamme sellaisena kuin se on? Vai onko meidän rohkeasti kuviteltava uudelleen ei ainoastaan teknologiaa, vaan myös sen toistamia normeja ja yhteiskunnallisia rakenteitamme?
Tahattomat seuraukset
Tekoälyn käyttöönotto yrityksissä ja organisaatioissa on kuin hyppy tuntemattomaan veteen: et voi tietää, mitä syvyyksissä piilee. Kaikkien uusien tilanteiden edessä ollaan samassa tilanteessa. Niin innolla kuin uutta kannattaakin syleillä, pitää mielessä pitää myös tahattomat seuraukset. Ne ovat yllättäviä ja joskus ei-toivottuja tuloksia, jotka voivat ilmetä, vaikka tarkoitus olisi ollut hyvä. Kuuluisia esimerkkejä tahattomista seurauksista on esimerkiksi se, kun Australiaan vietiin kaniineja helposti kasvatettavaksi liharuoaksi. Kanikanta kuitenkin kasvoi hallitsemattomasti ja levittäytyi pian koko mantereelle tuhoten paikallisia ekosysteemejä.
Kun tekoälyä otetaan käyttöön viestinnässä ja muutenkin organisaatioissa, tahattomat seuraukset kannattaa pitää mielessä. Kuten edellä todettiin, tekoälyavusteisessa viestinnässä voidaan esimerkiksi tahattomasti päätyä vahvistamaan normeja. Toinen yleisesti tunnettu mutta harvemmin muistettu tahaton seuraus on algoritmien taipumus luoda ja vahvistaa informaatiokuplia. Tekoälyavusteisesti personoitu sisältö voi parhaimmillaan tarjota ihmisille juuri heidän kiinnostuksen kohteitaan vastaavaa sisältöä, mutta samalla se voi rajata pois monipuolisen informaation ja eriävät näkökulmat. Tämä taas syventää erimielisyyksiä ja kasvattaa jakolinjoja yhteiskunnassa.
Viestijöiden täytyy olla valppaina. Meidän on kyettävä ennakoimaan ja korjaamaan näitä seurauksia proaktiivisesti, ei vain reaktiivisesti. Meidän on pidettävä mielessä toimintamme mahdolliset tahattomat seuraukset. Millaisia seurauksia toiminnallamme on? Ketä se hyödyttää? Ketä se mahdollisesti satuttaa?
Kohti tekoälyavusteista viestintää – rohkeasti ja vastuullisesti
Tekoälyllistyvässä maailmassa rohkeus tarkoittaa uskallusta kysyä vaikeita kysymyksiä ja olla valmis kohtaamaan vastaukset – vaikka ne eivät olisi aina helppoja. Meidän pitää olla avoimia keskustelulle, joka ei ehkä ole mukavaa, mutta on välttämätöntä. Viestijöinä meidän tulee olla eturintamassa, ei ainoastaan teknologian käyttäjinä, vaan myös sen kehittäjinä. Tekoälyä sekä kehittävät että käyttävät ihmiset. Me muovaamme sitä, miten tekoäly ymmärtää ja muokkaa maailmaa.
Tekoäly on tullut ryminällä jäädäkseen, ja se on meidän käsissämme. Käytetään sitä viisaasti, rohkeasti ja ennen kaikkea vastuullisesti, jotta voimme yhdessä rakentaa älykkäämpää yhteiskuntaa.
Viestintäammattilaisina voimme varmistaa, että tekoäly palvelee kaikkia, ei vain harvoja, ja että se tekee niin tavalla, joka kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa ja ainutlaatuisuutta.
Ellun Kanat järjesti huhtikuussa 2024 yhdessä ProComin kanssa tekoälyn vastuullisuutta käsittelevän Aamu ytimessä -tapahtuman. Tallenne tapahtumasta on ProComin jäsenten katsottavissa jäsensivuilla >
Asiasanat
Kirjoittaja
-
Suvi Auvinen
Johtava vastuullisuus- ja tekoälyasiantuntija, Ellun Kanat
Suvi Auvinen on Ellun Kanojen johtava vastuullisuus- ja tekoälyasiantuntija sekä Turvallisen tekoälyn keskuksen TUTKEn strategi.