Demarien Sanna Marin toivoo Suomen viestintäkulttuuriin syvempää ideologista keskustelua ja kannattaa avointa lobbarirekisteriä. Marin toimii mieluummin rohkeasti kuin pelkää mahdollisia viestintämokia.

[caption id="attachment_5643" align="alignright" width="200"]

29-vuotias Sanna Marin on tamperelainen poliitikko. Marin on SDP:n varapj., Tampereen kaupunginvaltuutettu ja valtuuston puheenjohtaja. Kuva: Mikko Tarvainen.[/caption]

Sanna Marin, miksi pyrit eduskuntaan?

Lähdin aikoinani politiikkaan samasta syystä kuin useimmat politiikassa toimivat ihmiset – halusta vaikuttaa asioihin. Eduskunta on Suomen korkein päättävä elin ja paikka, jossa yhteiskunnallista muutosta voi tehdä.

Olen aina ajatellut, että erilaiset tehtävät ja asemat ovat väline vaikuttaa, eikä näiden asemien itsessään tule olla tavoitteita. Jos minut valitaan eduskuntaan, pyrin käyttämään kansanedustajan aseman mukanaan tuomaa valtaa mahdollisimman tehokkaasti, jotta yhteiskunnallisiin asioihin saadaan muutosta.

Millaisia asioita haluat erityisesti edistää, jos sinut valitaan?

Tässä ajassa yksi keskeisimmistä kysymyksistä on muuttaa Suomen talouspoliittista linjaa nykyistä elvyttävämmäksi ja investointivetoisemmaksi. Toinen keskeinen asia on tulo- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Eriarvoistumiseen puuttuminen on välttämätöntä, jos haluamme edelleen rakentaa Suomea vakaana ja turvallisena yhteiskuntana. Kolmas keskeinen kysymys on ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen puuttuminen.

Miten arvioisit poliittista viestintäkulttuuria Suomessa? Miten sitä tulisi kehittää?

Suomen keskustelukulttuurissa on paljon hyvää. Meillä on vapaa lehdistö ja kohtuullisen hyvin toimiva demokratia. Poliittinen keskustelu on kuitenkin monesti turhan pintapuolista ja valtavirtaista. Poliittiset kamppailut näyttäytyvät vain yksittäisinä kähinöinä, sen sijaan, että pyrkisimme julkisessa keskustelussa analysoimaan eri ideologioiden ja poliittisten vaihtoehtojen syvempiä rakenteita.

Toivoisin poliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa kysyttävän useammin miten ja miksi, sen sijaan, että tyydymme kysymään vain mitä.

Miten suhtaudut vaikuttajaviestintään eli lobbaukseen?

Lobbaus on osa politiikkaa. On luonnollista, että eri tahot kuten yhdistykset, kansalaisjärjestöt, työelämäjärjestöt ja elinkeinoelämän toimijat pyrkivät informoimaan päättäjiä ja vaikuttamaan päätöksentekoon omasta näkökulmastaan käsin.

Lobbauksen on oltava läpinäkyvää ja tämän takia Suomeenkin tulisi perustaa virallinen ja pakollinen lobbausrekisteri.

Poliitikkojen on kyettävä erottamaan eri tahojen intressit tutkitusta tiedosta ja päätösten tuleekin perustua mahdollisimman monipuoliseen tietoon.

Entä millainen on mielestäsi hyvä lobbari?

Hyvä lobbaajan perusohjeita ovat:

1. Ota selvää siitä, kehen henkilöön juuri oman asian osalta kannattaa olla yhteydessä
2. Älä tuhlaa ihmisten aikaa eli valmistele asiasi huolella, kerro viestisi selkeästi ja esitä konkreettisia asioita, joihin tapaamasi henkilö voi halutessaan vaikuttaa
3. Anna aiheen kannalta oleellista informaatiota ja mielellään myös tutkittua tietoa
4. Kohtele ihmisiä kunnioittavasti
5. Ole rehellinen

Olen myös itse tehnyt vaikuttamistyötä muun muassa työskennellessäni ihmisoikeusjärjestö Amnestyn vaikuttamis- ja aktivismitiimissä.

Kuinka tärkeää poliitikolle on, että hänellä on vahva henkilöbrändi?

Politiikassa on pitkälti kyse puolueiden ajamista tavoitteista, agendoista ja vaihtoehdoista. Henkilökeskeisessä avoimen listavaalin vaalijärjestelmässämme keskitytään liiaksi arvioimaan yksittäisten henkilöiden ominaisuuksia, usein poliittisten sisältökysymysten kustannuksella. Siitä kertovat muun muassa eduskuntavaalien muuttuminen retorisesti pääministerivaaleiksi ja esimerkiksi Tampereella kunnallisvaalien muuttuminen pormestarivaaleiksi.

En ole pyrkinyt luomaan itselleni poliitikkona tietoista brändiä. Eri ihmisillä on minusta varmaankin erilaisia mielikuvia.

Millaisia viestintäkanavia sinä käytät vaalikampanjassasi?

Kirjoitan aktiivisesti blogiani ja olen jatkuvasti läsnä sosiaalisessa mediassa – myös ja ennen kaikkea vaalien välillä. Hoidan nykyisiä tehtäviäni Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja puolueen varapuheenjohtajana mahdollisimman hyvin, ja luotan siihen, että äänestäjien luottamus syntyy pitkälti tätä kautta.

Vastaan toimittajien kysymyksiin ja suostun henkilöhaastatteluihin ja poliittisia asiakysymyksiä koskeviin haastatteluihin pyydettäessä.

Mainonta on tietysti osa vaalikampanjointia. Tässä keskityn ulkomainontaan, lehtimainontaan ja myös tv-mainontaan osana puolueen kampanjaa. Sosiaalisessa mediassa mainostan jonkun verran, mutta rahallisesti panostukset ovat pieniä.

Mikä on sinulle median kuluttajana kaikkein mieluisin viestintäkanava?

Yle ja suurimmat sanomalehdet.

Mikä on pahin viestinnällinen mokasi?

Minulle ei ole ehtinyt tapahtua erityisen pahoja viestinnällisiä mokia. Mielestäni on oleellisempaa, miten erilaisista kriisitilanteista selviää, kuin se miten niitä välttää. On aina parempi toimia, kuin pelätä toimintaa mokien pelossa.