Millaisia tietoja ja sisältöjä poliittiset päättäjät tarvitsevat työnsä tueksi? Miten lobbauksen läpinäkyvyyttä voisi heidän mielestään kehittää? Pohjoisranta Burson-Marsteller tiedusteli hyviä ja huonoja lobbauskäytäntöjä 33 ammatikseen lobbareita tapaavalta vaikuttajalta[1]. Tässä viisi tärkeintä havaintoa.

Poliitikko luottaa virkamieheen

Poliittisen päätöksenteon tärkeimmäksi tueksi koetaan virkamiesten tietotaito (97%). Lisäksi kyselyyn vastanneet vaikuttajat käyttävät apunaan oman puolueen asiantuntijoita (90%) ja henkilökohtaisia tapaamisia omien sidosryhmien edustajien kanssa (78%). Lobbaajan kannattaakin kohdistaa viestinsä virkamiehille ja puolueiden asiantuntijoille. Ministerit, kansanedustajat ja ministereiden erityisavustajat käyttävät heitä tietolähteinään.

Järjestöt ovat havainneet saman asian. Joulukuussa 2016 julkaistu Juho Vesan ja Anu Kantolan tutkimus ”Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa” kertoo, että kaiken tyyppiset järjestöt pitävät lausuntojen antamista ja yhteydenpitoa virkamiehiin tärkeämpänä vaikuttamiskeinona kuin kontakteja kansanedustajiin, puolueisiin ja eduskuntaan. Monet järjestöt yrittävät kuitenkin vaikuttaa myös olemalla yhteydessä eduskuntaan, kansanedustajiin ja puolueisiin. 55 prosenttia järjestöistä pitää yhteydenottoja kansanedustajiin tärkeinä, ja 21 prosenttia teki niitä usein. [2]

Virkamiehet myös arvostavat järjestöiltä saatua tietoa. Vesan ja Kantolan tutkimuksen mukaan 73 prosenttia virkamiehistä oli sitä mieltä, että järjestöjen kuuleminen parantaa säädösvalmistelun laatua. Se kertoo virkamiehille, miten olemassa oleva lainsäädäntö sidosryhmien mielestä toimii, mikä on sidosryhmien kanta uuteen lainsäädäntöön ja miten lakimuutokset vaikuttavat sidosryhmien toimintaan.[3]

Jaa näkemykseksi ajoissa ja yli puoluerajojen

Olennaista on tuntea poliittiset prosessit ja aikataulut. Lait valmistellaan ministeriöissä, ja asioihin tulisi pyrkiä vaikuttamaan niiden valmisteluvaiheessa – ei enää siinä vaiheessa, kun valiokunnan mietinnöstä äänestetään eduskunnassa.

Tärkeää on myös lobata kaikkia niitä, joilla on asiaan vaikutusvaltaa, ei vain samanmielisiä tahoja. Hyviä suhteita kannattaa pitää yllä niin hallituspuolueisiin kuin oppositioon.  Kyselymme avoimissa vastauksissa todettiin, että käyttökelpoisella tiedolla on päätöksenteon kannalta paljonkin väliä, vaikkei se kokonaisuutena päätyisikään lakitekstiin.

Anna luotettavaa tietoa ja ratkaisuehdotuksia

Kyselyn mukaan poliittiset vaikuttajat arvostavat päätöksenteossaan etenkin sellaisia taustatietoja, jotka täyttävät kolme kriteeriä: tiedon lähteet ovat luotettavia, tiedot ovat oikein ja ajan tasalla, ja faktatiedon rinnalla esitetään myös ratkaisuehdotuksia tai toimintasuosituksia. Nämä asiat on syytä pitää kunnossa myös vaikuttajille jaettavissa aineistoissa.

Huomiota kannattaa kiinnittää myös tiedon esitystapaan ja oikea-aikaisuuteen päätöksenteon kannalta sekä siihen, että tarjottu tieto todella on päättäjälle olennaista.

Kerro, kenen asialla olet

Lobbauksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä parantaa vastaajien mielestä se, että avoimesti kerrotaan, kenen asialla ollaan ja kuka lobbarin palkan maksaa. Myös lobbarirekisteri voisi lisätä avoimuutta. Moni vastaaja painotti myös rehellisyyttä vaikuttamismateriaaleissa: tietoa ei pidä pimittää, ja päättäjiä ei kannata johtaa harhaan.

Hyvä maine avaa ovia

Kyselymme vastaajista 91 prosenttia on sitä mieltä, että lobbarin edustaman tahon maine vaikuttaa siihen, miten hän lobbariin suhtautuu. Omia verkostoja kannattaakin rakentaa ja pitää yllä, sillä myös henkilökohtaisilla suhteilla on merkitystä päättäjien huomion herättämisessä.  Avoimissa vastauksissamme todetaan, että edunvalvonta kuuluu luonnollisena osana yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja tärkeä on muistaa, että lopullinen valta ja vastuu päätöksistä ovat aina poliittisella päätöksentekijällä.

[1] Vastaajina kansanedustajia, ministereiden valtiosihteereitä ja erityisavustajia, eduskuntaryhmien kanslioiden asiantuntijoita ja kansanedustajien avustajia kaikista eduskuntapuolueista. Kysely toteutettiin nettikyselynä marras-joulukuun 2016 aikana.

[2] Vesa, Kantola (2016) s.16 Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa

[3] Vesa, Kantola (2016) s.31 Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa