Venäjän hyökkäyssodan alkaminen Ukrainassa 24. helmikuuta 2022 on johtanut siihen, että Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet liittyä Natoon. Asiantuntijat ovat varoittaneet mahdollisesti lisääntyvästä informaatiovaikuttamisesta Suomessa.

Kansalaisten kannatus Naton jäsenyyteen on kasvanut vauhdilla viimeisten kuukausien aikana. Sunnuntaina 15. toukokuuta syntyi päätös, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Sota on vaikuttanut brändityöhön Venäjän kanssa kauppaa tekevissä yrityksissä. Natoon liittyminen saattaa lisätä poliittisia jännitteitä ja Venäjän hybridivaikuttamista maassamme.

Mitä se tarkoittaa viestintäammattilaisille? Ensinnäkin viestijöiden on hyvä tuntea taho, joka saattaa suunnata informaatio- tai hybridivaikuttamista Suomeen. Venäjän toimien taustalla ovat maan suurvaltaintressit ja sen kokemat geopoliittiset uhkakuvat. Venäjälle länsimielinen Ukraina on näyttäytynyt uhkana Venäjän olemassaololle. Kremliä on kaihertanut myös Yhdysvaltain keskeinen asema maailmanpolitiikassa. Sodan taustoista voitte lukea lisää kesäkuussa ilmestyvästä Pia Koivusen ja allekirjoittaneiden ProComma Academic 2022 -kirjaan kirjoitetusta katsauksesta.

Venäjän mediaympäristö ja sensuuri

Venäjän media on vallanpitäjille myönteinen. Riippumattomia journalistisia toimijoita on ollut hyökkäyssodan alkamiseen saakka vain muutamia ja nekin ovat joutuneet todella ahtaalle sodan aikana. Viranomaiset ovat myös rajoittaneet sosiaalisen median käyttöä. Meta-yhtiö, jonka palveluihin kuuluvat Facebook, Instagram ja WhatsApp, julistettiin äärijärjestöksi maaliskuussa 2022. Huhuja Venäjän irrottamisesta globaalista verkosta on kuulunut pitkin kevättä. Sensuuri sekä uusi laki, joka kieltää antamasta väärää tietoa Venäjän armeijasta, käytännössä estää kutsumasta Ukrainassa käytävää sotaa sodaksi. Tämä vuoksi Venäjällä vallitsee pelon ilmapiiri, jossa kansalaiset eivät uskalla käyttää ilmaisunvapauttaan ja vastustaa sotaa julkisesti.

Venäjä manipuloi maansa asukkaita, mutta myös ihmisiä ulkomailla tarjoamalla vain sen omiin tarkoitusperiin soveltuvaa tietoa tai suoltamalla mitä kummallisempia valheita. Venäjä käy informaatiosotaa länttä vastaan strategisten, poliittisten ja taloudellisten päämääriensä saavuttamiseksi. Ukraina puolestaan käy informaatioulottuvuudessa puolustussotaa taitavasti etupäässä strategisen viestinnän keinoin. Viestintäammattilaisen Suomessa kannattaa pysyä kriittisenä, sillä sosiaalisen median alustat ja algoritmit tarjoavat helpon tavan manipuloida mielipiteitä ja vinouttaa kansalaiskeskustelua eri maissa.

Venäjän toiminnan tavoitteena länsimaita vastaan on ollut jo hyvin pitkään kylvää epäluuloa, epävarmuutta sekä pelkoa ja käyttää lännen mustamaalaamista sisäpoliittisiin tarkoituksiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vain kiihdyttänyt toimintaa. Esimeriksi Ison-Britannian ulkoministeriö kertoi vapunpäivänä 2022 saaneensa todisteita siitä, että Venäjän trollitehdas (Internet Research Agency) on pyrkinyt systemaattisesti manipuloimaan suosittujen verkkosivujen kommenttikentässä käytävää keskustelua Britanniassa, Etelä-Afrikassa ja Intiassa.

Tunteilla pelaamista

Vihamieliset toimijat käyttävät hyväkseen monenlaisia vääristymiä ja rakentavat narratiivit identiteettiä ja maailmankuvaa vahvistaviin tai niitä uhkaaviin seikkoihin. Usein nämä teemat ovat sellaisia, jotka lisäävät yhteiskunnan jo olemassa olevaa polarisaatiota. Tästä esimerkkinä ovat Venäjän yritykset lietsoa jännitteitä Euroopan maissa asuvien venäläisvähemmistöjen ja valtaväestön keskuudessa tai Ukrainasta sotaa paenneiden ja venäläisten välillä maamiespolitiikan avulla.

Informaatiovaikuttamisen vaikuttavuuden taustalla on useita yksilön ja ryhmän välisiin suhteisiin liittyviä mekanismeja. Omaan sisäryhmään liitetään automaattisesti hyviä piirteitä ja ulkoryhmään negatiivisia piirteitä. Sisäryhmään samaistutaan ja sitä pidetään parempana. Ryhmässä syntyvä paine voi toisaalta sulkea pois vaihtoehtoisen ajattelun sekä eriävät mielipiteet. Tämä niin kutsuttu ryhmäajattelu voi vinouttaa oman sisäryhmän ajattelua.

Ihmisten arvomaailma ja kiinnostuksen kohteet vaikuttavat siihen, millaiseen informaatioon he kiinnittävät huomiota. Ihmiset eivät yleensä helposti vastaanota tietoa tai faktoja, jotka haastavat tai kyseenalaistavat heidän mielipiteensä ja maailmankuvansa.

Toistaiseksi Venäjä ei ole kohdistanut suomalaisiin organisaatioihin laajaa informaatiovaikuttamista. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Viestinnän ammattilaisten olisi hyvä tuntea informaatiovaikuttamisen erilaisia mekanismeja ja taktiikoita. Organisaatioiden tulisi varautua niitä vastaan kohdistettuun informaatiovaikuttamiseen. Lähtökohta varautumiselle on uhan tiedostaminen. Toinen tärkeä lähtökohta on oppia tuntemaan vahingoittamaan pyrkivä taho ja sen motiivit mahdollisimman hyvin. Kyseessä on ennakointi, joka kuuluu strategisen viestinnän ytimeen.

Lähteet

Bennett, W. L. & Livingston, S. (2018). The Disinformation Order: Disruptive communication and the decline of democratic institutions. European Journal of Communication. Vol 33 (2). pp. 122–139.

Pynnönniemi, Katri (toim.), The Nexus of Patriotism and Militarism in Russia: A Quest for Internal Cohesion. Helsinki University Press, 2021.

Lisätietoa ja koulutusta

Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen (2019). Opas viestijöille. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja. 2019:11. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161512/VNK_11_2019_Informaatiovaikuttamisen%20vastaaminen_web.pdf?sequence=1&isAllowed=y