Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Elämme todeksi kriisiviestinnän harjoitusta. Tarve välittömään, avoimeen ja hetkessä elävään viestintään ei edes näytä hiipuvan kovin nopeasti. Miksi tässä painekattilassa olisi tärkeää ohjata viestinnän voimavaroja myös tulevaisuusviestintään?

Saimme menolipun määrittelemättömään tulevaisuuteen. Pääteasemalle – millainen se sitten onkin – pääsevät vain ne, jotka luovat aktiivisesti oman halutun tulevaisuutensa oppien meneillään olevasta murroksesta.

Siihen tarvitaan kykyä ajatella tulevaisuutta kaikilla organisaation tasoilla.

Kriisin keskellä ihmiset eivät kuitenkaan läheskään aina pysty siihen, ainakaan ilman tukea. Kriisitilanteet kaventavat ihmisten ajattelua ja paradoksaalisesti tuiki tarpeellinen kriisiviestintä kaventaa sitä entisestään.

Tulevaisuusviestinnän avulla voi auttaa ihmisiä näkemään kriisin yli.

Tulevaisuusviestintä mahdollistaa menestyksen

Tulevaisuusprofessori Arto Salosta mukaillen menestyksen avaimet piilevät ihmisten suhtautumisessa tulevaisuuteen rahan tai teknologian sijaan. Tulevaisuususkoa vahvistavalla viestinnällä ihmisiä voidaankin auttaa suhtautumaan tulevaisuuteen myönteisesti ja innostuneesti: näkemään uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia.

Tulevaisuusviestintä luo paitsi näköalaa, myös sisäistä varmuutta ja me-henkeä. Juuri niitä psykologisen turvallisuuden perusrakennusaineita, joiden varaan innovointikyvykkyys rakentuu.

Tulevaisuusviestintä luo paitsi näköalaa, myös sisäistä varmuutta ja me-henkeä.

Oman kokemukseni mukaan tulevaisuusviestintä ja tulevaisuusajattelu on ollut monelle viestijälle vierasta, jopa vaikeaa. Onhan se monelle aivan uutta ja aikaisemmin kuulunut vain ylimmän johdon agendalle. Samaan aikaan kokemus osoittaa, että niissä organisaatioissa, joissa tulevaisuustyötä on tehty määrätietoisesti ja viestinnän ammattilaiset ovat olleet alusta asti mukana rakentamassa ja juurruttamassa visiota, toimintatapa on koettu voimauttavaksi ja tuloksia on nähty nopeasti.

Viestintä on supervoima, joka yhdistää ihmiset vaikeinakin aikoina.

Tulevaisuustarina on ihmisjohtamisen vahva keino

Tässä ajassa viestijän tärkeimmät taidot ovatkin mielestäni strategisen tulevaisuusajattelun ja ihmisten johtamisen taitoja. Viestijöillä on molempiin valtava keinovalikoima: strategiaymmärrys, markkina- ja asiakasymmärrys, kuuntelun ja kysymisen taidot, kyky ymmärtää ihmisiä sekä taito viestiä selkeästi ja innostavasti.

Eräs vahva työkalu ihmisjohtamisen välineeksi on yhdessä luotu, tulevaisuuteen suuntaava tulevaisuus- tai visiotarina, jolla luodaan näköalaa ja konkretisoidaan haluttu tulevaisuus. Se yhdistää megatrendien ja asiakaskäyttäytymisen muutoksen tuomat mahdollisuudet ihmisten arkeen ja auttaa heitä kehittämään omaa työtään ja siten koko organisaatiota.

Tulevaisuustarina on ennustus, tarina halutusta yhteisestä tulevaisuudesta. Mitään muuta se ei voi olla, sillä kukapa meistä täsmällisesti tietäisi, mitä tapahtuu tulevana syksynä, saati viiden vuoden kuluttua?

Ennustus ei voi olla liian täsmällinen eikä liian korkealentoinen. Sen on annettava ihmisille tilaa kuvitella oma työnsä tulevaisuudessa ja sen on ammennettava tämän hetken ja tulevaisuuden kilpailueduista ja vahvuuksista – niistä korteista, joilla peliä pelataan.

Sellaisena tulevaisuustarina ruokkii juuri niitä taitoja, jotka kriisi tai kiireinen arki tappavat, ja joita esimerkiksi futuristi Perttu Pölönen pitää eräänä tärkeimmistä tulevaisuuden työelämätaidoista kirjassaan Tulevaisuuden lukujärjestys. Nimittäin mielikuvittelun taitoja.

Sillä onhan niin, että pystymme toteuttamaan vain ne asiat, jotka pystymme ensin kuvittelemaan. Käytetään kädessämme oleva menolippu hyvin ja tehdään tulevaisuutta joka päivä!

Kirjoittaja

  • Kati Keronen

    Kati Keronen on strategiseen viestintään erikoistuneen Valorian toimitusjohtaja. Kati on viestinnän ammattilainen, tulevaisuusajattelija, palkittu tietokirjailija ja pidetty viestinnän kouluttaja. Työssään hän auttaa organisaatioita uudistumaan ja luomaan tarinoita, jotka tunnetaan.

    Lue lisää kirjoittajalta

Sinua saattaisi kiinnostaa myös