Katoaako ajatusjohtajuus tekoälyn aikakaudella?
Tarvitsemmeko ajattelijoita ja viestijöitä enää, kun tekoäly voi tuottaa sisällöt?
Julkaistu
-
Viestintä- ja markkinointijohtaja, Nordic Healthcare Group
Elämme aikakautta, jossa tekoäly (AI) on lyönyt itsensä läpi monilla elämänalueilla, ja sen vaikutus viestintään on merkittävä. Onko ajatusjohtajien ja viestijöiden rooli vähenemässä tai jopa katoamassa, kun AI voi tuottaa sisältöä ja viestejä nopeasti ja tehokkaasti? Väittäisin, että tilanne on päinvastainen. Tarvitsemme ajatusjohtajia enemmän kuin koskaan.
Uudet haasteet ajatusjohtajille
Ajatusjohtajilta vaaditaan nykyään entistä enemmän: miten erottautua, pysyä ajankohtaisena ja tuoda jatkuvasti uusia näkökulmia keskusteluun? Vaikka AI on loistava työkalu, se vaatii taitavan käyttäjän. Parhaimmillaan tekoäly on mainio tuki ja tehostaja vaikuttajan työssä. Emme tule pärjäämään tulevaisuudessa ilman sitä.
Tekoäly tuo siis mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia haasteita. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ymmärtävät, miten tekoälyä voi käyttää tehokkaasti ja eettisesti.
Ajatusjohtajuus estää hukkumisen tietotulvaan
Onko eettistä pyytää tekoälyä tuottamaan lisää sisältöä maailmassa, jossa tiedon hahmottaminen ja jäsentely on entistä vaikeampaa ja koukuttavat mutta usein merkityksettömät sisällöt varastavat aikaamme? Hukutammeko itsemme merkityksettömään tietotulvaan, jos emme pidä huolta sisällön laadusta?
Tässä todellinen ajatusjohtajuus nostaa päätään. Ne asiantuntijat, jotka pystyvät tarjoamaan uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun ja haastamaan vallitsevia käsityksiä, erottautuvat massasta. Keskustelussa pärjää jatkossakin se, joka näkee ison kuvan, osaa yhdistää monimutkaisia asioita ja kiteyttää ajatuksensa ymmärrettävästi. Tässä työssä me viestijät voimme olla kollegoidemme tukena.
Voiko laatu erottua määrästä?
Uskon ja toivon, että laatu nousee vielä määrän edelle, kun informaatiovirta kyllästyttää meidät. On mielenkiintoista nähdä, alkavatko hakukoneet ja algoritmit palkita meitä jatkossa laadukkaasta sisällöstä tai erotella ja jopa estää tekoälyn tuottamia sisältöjä. Esimerkiksi Amazon on jo rajoittanut tekoälykirjojen tulvan myötä Kindlessä julkaistavien omakustannekirjojen määrän kolmeen päivässä.
Tekoäly tukemaan ajatusjohtajuutta
Olemme keskustelleet tekoälystä paljon viime aikoina myös omalla työpaikallani. Kun ihmiset ovat päässeet testaamaan tekoälytyökaluja, myös huolet ovat karisseet. Meillä asiantuntijat ymmärtävät jo hyvin, että tekoäly on vain työkalu, apuri ja arjen tehostaja. Todellinen asiantuntemus, ajatusjohtajuus, ja visiointikyky asuvat yhä asiantuntijassa itsessään. Tekoäly voi auttaa kirkastamaan ja kiteyttämään viestiä, mutta se ei voi korvata ihmisen luovuutta ja kykyä ymmärtää monimutkaisia kokonaisuuksia.
Tekoäly purkaa myös aiempia ajatusjohtajuuden esteitä: Merkittävin asiantuntijoiden mainitsema este sisällöntuotannolle on nimittäin ollut ajan puute. Toinen este tai hidaste on voinut olla se, etteivät kaikki ole taitavia kirjoittajia tai viestijöitä. Kolmantena voisi mainita tutun tyhjän paperin kammon, johon me kaikki olemme varmasti törmänneet.
Ajatusjohtajuus on tärkeämpää kuin koskaan – se vaatii meiltä enemmän, mutta myös antaa meille enemmän. Tekoäly on tässä työssä korvaamaton apuri, mutta sen käyttö vaatii taitoa ja ymmärrystä. Laatu, eettisyys ja kyky nähdä isompi kuva ovat avainasemassa, kun navigoimme tulevaisuuden viestinnän maailmassa.
P.S. Kyllä, tämänkin kirjoituksen laatimiseen on käytetty tekoälyä apurina.
Asiasanat
Kirjoittaja
-
Milja Saarimaa
Viestintä- ja markkinointijohtaja, Nordic Healthcare Group