Jäätävää tietoa monelle asiantuntijalle: vuorovaikutustaidot kirivät ohi jopa johtamis- ja liiketoimintakokemuksen.

Tämä kävi ilmi ylimmälle johdolle tehdyssä kyselyssä tulevaisuuden menestyjien johtamisominaisuuksista (MPS Yhtiöt 2016). Ne heijastuvat myös rekrytointiin. Johtaja ei voi enää päteä vain kokemusvuosilla cv:ssä, vaan hänen on osoitettava  jatkuvasti kykynsä esiintyjänä, neuvottelijana ja monikanavaisena keskustelijana. Ei ihme, että uusia Twitter-tilejä syntyy nyt kuin rakeita kevätsäässä.

Markkinointi on tanssiinkutsua, bisnessuhteen pitkäaikaista ja henkilökohtaista rakentamista.

Muutama vuosi sitten haastattelin lähes 100 ulkomailla toimivaa suomalaisjohtajaa kulttuuriälystä bisnesviestinnässä. Heidän viestinsä maamiehille oli selvä: Suomalaiset menettävät jatkuvasti isoja diilejä heikkojen viestintä- ja markkinointitaitojen takia. Olemme johtopäätelmäkansaa, joka ei ymmärrä markkinoinnin olevan tanssiinkutsu, bisnessuhteen pitkäaikaista ja henkilökohtaista rakentamista.

Tuore Value of Advertising -tutkimus vahvisti sekin käsitystä, ettei Suomessa hyödynnetä markkinointiviestintää tarpeeksi eikä täysin ymmärretä markkinoinnin kansantalouden kasvua tukevaa merkitystä. Suomessa esimerkiksi mainontaan käytetyn euron arvioitiin kasvattavan BKT:tä 6,4 eurolla.

Kansainvälisissä neuvottelupöydissä tärkein markkinointikärki on ihminen ja hänen suhde- ja viestintätaitonsa. Joskus riittää, että ylin johtaja kuljetetaan paikalle ystävällisesti myhäilemään varsinaisten asiantuntijoiden ja myyjien tueksi, sillä hierarkkisissa kulttuureissa johtajan läsnäolokin on jo vahva arvoviesti.

Ruotsissa koetaan jopa epäkohteliaaksi, jos johtaja ei aktiivisesti näy sosiaalisessa mediassa.

Suomi on vielä puolen valovuoden päässä Ruotsista, jossa jokainen johtaja on kolmesti mediavalmennettu ja jo päiväkodissa diskuteeraajaksi koulutettu. Siksi Ruotsi ei ruostu markkinoinnissa. Naapurimaassa koetaan jopa epäkohteliaaksi, jos johtaja ei aktiivisesti näy sosiaalisessa mediassa. Suomessa liian moni edelleen piiloutuu kulmahuoneeseen, ja osallistuu julkiseen keskusteluun vasta kun talouslehti sitä vaatimalla vaatii.

Kompetessi ja lämpö – suomalaisjohtajan vuorovaikutustaidot koetuksella

Suvi Vilokkinen-Määttä haastoi viestijöitä ”auttamaan johtajia ja esimiehiä näkemään vuorovaikutusosaamisen koko organisaation pääomana, joka auttaa sitä menestymään.”

Olen kouluttanut johtoryhmiä ja asiantuntijoita viestinnässä jo 15 vuoden ajan ja nähnyt monia edelläkävijäyrityksiä, joissa johtoa ja asiantuntijoita valmennetaan jatkuvasti viestinnälliseen dialogiin sekä uusien välineiden käyttöön. Näen myös niitä, joissa viestintä on edelleen satunnainen sivutoimi.

Viestijältä vaatii sisua ja uskallusta puskea viestintää ja markkinointia etulinjaan, joskus johtoa tässä tiukasti haastaen. Viestijältä itseltään se vaatii irtisanoutumista kiltin tytön syndroomasta.

Mitä taitoja johtajan ja asiantuntijan sitten pitäisi hioa? Harvard Business Schoolin professori Amy Cuddy kiteytti asiantuntijan vaikuttavuuden kahteen sanaan: kompetenssi ja lämpö. Suomalaisjohtajalla riittää tietoa ja dataa, mutta lämmöntuotanto - ne ominaisuudet, jotka herättävät luottamuksen - ei ole läpihuutojuttu. Sitä voi silti oppia. Se on uskallusta laittaa itsensä peliin, siirtyä roolista persoonaksi ja puhujasta keskustelijaksi.

Henkilökohtaisiin viestintätaitoihin satsaaminen on työelämän henkivakuutus.

Lue seuraavaksi:

• Vuorovaikutus - työelämän kalleinta pääomaa