Vuonna 2021 työ sen eteen jatkuu, että viestintä nähtäisiin organisaatiossa strategisena toimintona, ”eikä minään palveluiden tilaustoimistona”, erästä viestintäjohtajaa siteeraten. Viestijöiden itsensä tulee pitää kirkkaana mielessään organisaation tavoitteet ja fokusoida niiden saavuttamista tukevaan tekemiseen.

Nämä nousivat yleisimmin mainituiksi viestintätoiminnon haasteiksi, kun kysyin asiaa kymmeneltä kokeneelta viestintäjohtajalta. Mukana oli niin julkishallinnon, yritysten kuin järjestöjenkin viestijöitä. Moni mainitsi haasteena myös sen, kuinka pitää ihmiset mukana ja innostuneena, kun etätyöt näyttävät vain jatkuvan ja jatkuvan.

Myös näitä haasteita viestintäyksiköt kohtaavat vuonna 2021:

• tasapainoilu perustekemisten, ad hocien ja toimintaa eteenpäin vievien kehitysprojektin kesken (sama joka vuosi)
• asioita tehdään sisäisen asiakkaan pyynnöstä tarkastelematta strategista merkitystä
• pientenkin asioiden liittäminen aina isoon kuvaan, jolloin asiat saavat merkitystä
• pois korvamerkityistä substanssiviestijöistä kompetenssien perusteella rakennettuihin tiimeihin
• esimiesten tukeminen sisäisessä viestinnässä, sillä sen tarve on kasvanut - tuntuu että mikään ei riitä
• asioiden kääntäminen hyötynäkökulmaan, jotta ne kiinnostaisivat organisaation ulkopuolisiakin
• kasvavien vaatimusten, käytettävissä olevien resurssien (aika, raha, viestijät) sekä fokusoidumman ja relevantimman viestinnän tekemisen tasapainottaminen
• sopivaan tahtiin uudistuminen
• virheellisten ja valheellisten uutisten leviäminen, populismi

”Niin viestintä- kuin muidenkin toimintojen kohdalla on pidettävä työntekijöistä hyvää huolta! Poikkeuksetta kaikki ovat tosi väsyneitä kuluneen syksyn jälkeen.”

Kehittämiskohteita datan hyödyntämisestä tunteiden tulkkaukseen

Muina vuoden 2021 tärkeimpinä kehityskohteina mainittiin:

• datapohjainen viestintä eli datan parempi hyödyntäminen
• strategian ja tavoitteiden edelleen kirkastaminen niin, että kyetään hahmottamaan, mihin oikeasti pitää paukut laittaa ja mikä on juuri ”minun” rooli kaikessa
• viestijöiden omien tavoitteiden asettaminen niin, että niitä voidaan säännöllisesti seurata
• tunteiden tulkkina oleminen organisaation ja johdon välissä
• sisäinen viestintä, missä aina mukana ”call for action”, pelkät infokampanjat eivät riitä työntekijöiden saavuttamiseksi
• priorisointi niin, että oikeasti tuodaan tekemisellä arvoa
• kohderyhmien parempi tunnistaminen ja tunteminen
• digialustojen/-työkalujen entistä sujuvampi käyttö
• tiedon visualisointi
• somepresenssi

”Kaikki meistä viestijöistä ei ymmärrä nykyaikaisen viestintäprofession ydintä, valitettavasti.”

Iloa ihmisistä ja työn merkityksellisyydestä

Kysyin myös, mitkä tuottavat suurinta iloa tai tyydytystä viestintäjohtajan työssä. Viestintäjohtajat saavat voimaa ihmisistä, tiimiläisistään, siitä että on tekemisen meininki, ammattimainen, aktiivinen ja sitoutunut tiimi. Tyydytystä tuo myös se, että vastuuta ja tehtäviä jaetaan, töitä tehdään yhdessä ja onnistutaan yhdessä. Ja siitä kun onnistuminen huomataan.

Useampi mainitsi työn merkityksellisyyden. Myös toimintaympäristön mielenkiintoisuus ja oppimisen ilo tuotiin esiin.

”Korona on kaiken muun ohessa nostanut ihmisistä välittämisen merkitystä.”