Olen päässyt tutustumaan monipuolisesti suomalaiseen yrityskenttään. Ja olen hämmästynyt siitä, kuinka omissa poteroissaan yritysten viestintä ja markkinointi vielä ovatkaan. Mikä on se pelko, joka markkinoinnin ja viestinnän integraatioon vielä liittyy?

Itse olen vankkumaton viestinnän ja markkinoinnin integraation kannattaja. Itse asiassa en edes ymmärrä näiden eroa: molemmissa pyritään vaikuttamaan ihmisten ajatteluun, käsityksiin ja käyttäytymiseen tavalla tai toisella. Luodaan kiinnostusta ja kysyntää.

Keinovalikoimassa saattaa olla joitakin eroja – mutta ei niitäkään välttämättä. Kummalle mielestänne esimerkiksi brändi kuuluu? Itse olen ollut tekemässä sitä sekä viestintä- että markkinointijohtajan tittelillä. Myös sellaiset perusasiat kuin sosiaalinen media ja sisältömarkkinointi ovat mitä suurimmassa määrin sekä viestinnän että markkinoinnin vastuulla. Tai ainakin niiden pitäisi olla.

Markkinointi on viestintää. En ole nähnyt yhtäkään onnistunutta markkinointitoimenpidettä, jonka ytimessä ei olisi timantinkirkkaasti pohdittu viesti: minkä asian haluamme välittää! Jossain sitä kutsutaan ”ytimeksi”, jossain ”insightiksi” tai ”big idea’ksi”. Mutta viesti on oltava ja se on välitettävä tehokkaasti eri keinoilla. Ilman kirkasta viestiä ei teknisellä osaamisella ja härpäkkeillä ole mitään roolia.

Samalla viestintä on markkinointia. Tämän päivän mediaympäristössä viestitulva on niin valtaisia, että viestijöiden on aivan pakko pohtia työnsä kohderyhmiä, jakelua, tavoitteellisuutta ja vaikuttavuutta aivan toisella tavalla – aivan, kuten markkinoinnissa on tehty jo pitkään. Pelkkä tiedottaminen ei ole toiminut enää aikoihin: viesti ei mene läpi ellei sitä tarjoilla houkuttelevasti, jaella tehokkaasti ja aseteta alttiiksi keskustelulle.

Jos haluat vaikuttaa yleisöihisi, sinun tulisi olla läsnä niin omassa, ostetussa kuin ansaitussakin mediassa.

Mediallistuva toimiympäristö ei hahmota siiloja, vaan näkee yrityksen sen teemojen sekä sisältöjen kautta. Jos haluat vaikuttaa yleisöihisi, sinun tulisi olla läsnä niin omassa, ostetussa kuin ansaitussakin mediassa. Näin syntyy kohderyhmälle yhteinen kokemus brändistä ja sen houkuttelevuudesta. Ja siihen tarvitaan koko organisaation saumatonta yhteispeliä.

Olen työskennellyt viime vuodet organisaatiossa, jossa viestintä ja markkinointi on yhdistetty yhdeksi toiminnoksi ja nähnyt sen tulokset: kun molemmat työskentelevät täysillä työkalupakeilla yhteisen tavoitteen eteen, on menestyksen saavuttaminen aika lailla helpompaa!

Miksi viestinnän keinovalikoima kuitenkin jätetään edelleen niin monessa markkinointi- ja lanseeraustoimenpiteessä hyödyntämättä? Yksi selitys on toimintojen keskinäinen arvovaltakamppailu. Tiedän, että edelleen on organisaatioita, joissa markkinointiväki ei halua pyytää viestintää mukaan, koska tää on ”meidän projekti”. Ja päinvastoin.

Keskinäisestä nokittelusta olisi hyvä vihdoinkin päästä eroon. Hyvä yhteispeli vaatii usein alkuun syvemmän pohdiskelun brändin ytimen ja tavoitteiden ympärillä. Sen jälkeen tulokset saavutetaan yksinkertaisesti – tekemällä yhdessä. Yhteiset projektipalaverit, toimenpidesuunnitelmat ja mittarit johtavat yhteisiin onnistumisiin – joita juhlitaan yhdessä!

Sehän ei ole muuta kuin asennemuutosta vaille valmis.