Minulla on unelma. Se liittyy viestintäkulttuurin kehittymiseen, asiantuntijaviestintään, kasvollisuuteen, yhteistyöhön ja avoimuuteen. Kun tulin Veritakseen viestintäpäälliköksi keväällä 2019, tämä oli työni tärkein missio. Mutta viestintäkulttuuria ei rakenneta yksin - siksi perustin viestintäryhmän. Mitä olemme vuodessa oppineet?

Timanttinen viestintäryhmämme koostuu eri alojen asiantuntijoista ja kysyin sen jäseniltä, miten meillä menee?

Mikä viestintäryhmässä innostaa?

Innostuminen on mielestäni viestinnän eliksiiri numero yksi. Viestintäryhmä innostuu siitä, että:

• yrityksen näkyvyys on kasvanut paljon
• autamme toisiamme
• on rento ja kiva tekemisen meininki, ilman turhaa byrokratiaa
• olemme oppineet tekemään yhdessä
• viestintämme on muuttunut kasvolliseksi, iloiseksi ja rennoksi
• ryhmä osoittaa, että viestintä kuuluu kaikille
• ryhmässä on laaja edustus eri sektoreilta
• rooli viestintäryhmässä joustaa työtilanteen mukaan
• oppii uutta
• mukaan pääsee ilman viestinnän koulutusta

Olemme panostaneet muun muassa asiakastarinoihin ja rekryviestintään, johon on tuotu vipinää ja elämää. Moni onkin viime aikoina hakenut meille töihin iloisten tiimikuvien ja kasvollisen some-viestinnän vuoksi.

Lukuina mitattuna näkyvyytemme kasvaa joka some-kanavassa, esimerkiksi kävijämäärämme LinkedIn:ssä ovat kasvaneet vuodessa 171 %.

Mitä pitäisi kehittää viestintäryhmän toiminnassa?

Viestintäryhmän jäsenet eivät vuosi sitten olleet ikinä tehneet viestintää. Siihen nähden olemme päässeet pitkälle, mutta vielä on kehitettävää. Viestintäryhmän ehdotuksia:

• voisimme tarkemmin sopia, kuka tekee mitä ja kuinka usein. Näin osaisi varata tarvittavan ajan kalenteriin ajoissa.
• lisää vastuullisia ihmisiä tiettyihin osa-alueisiin, ettei kaikki kaadu viestintäyksikön niskaan.
• hyvä, että osaamista kasvatetaan mm. koulutuksissa
• "omat vastuualueet", jotka eivät ole niin tiukkoja, että se tuhoaa joustavuuden.

Joitakin ”tiimejä tiimin sisällä” on syntynyt henkilöiden vahvuuksien ja kiinnostusten pohjalta, mutta periaatteena on, että kaikki ymmärtävät viestintää laajemmin ja voivat tukea kollegoita.

Intoa ryhmässä riittää, muttei aina aikaa. Tämä on mielestäni suurin haaste asiantuntijoista koostuvassa viestintäryhmässä - oma työ syö helposti kaiken ajan. Useimmat ymmärtävät, että viestintä on olennainen osa asiantuntijatyötä ja että oman osaamisen näkyväksi tekeminen hyödyttää sekä asiantuntijaa että koko yhtiötä, mutta silti siihen ei löydy riittävästi aikaa.

Toisaalta, kun viestintäryhmä perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan kiinnostukseen (mitä vahvasti suosittelen) ja siihen saadaan hyvä yhdessä tekemisen, onnistumisten ja niiden myötä kasvavan rohkeuden draivi, useimmilla löytyy aikaa kiireenkin keskellä.

Pitää muistaa, että kyseessä on tukiryhmä ja kokonaisvastuu on viestintävastaavilla. Suosittelen olemaan joustava ryhmän johtamisessa: jos joku hukkuu työhön, viestintähommat jaetaan silloin muille.

Mielestäni tärkeimmät sanat viestintäryhmän johtamisessa ovat: Kyllä sinä osaat, Minä autan sekä Kiitos.

Mielestäni tärkeimmät sanat viestintäryhmän johtamisessa ovat: Kyllä sinä osaat, Minä autan sekä Kiitos.

Kulttuurinmuutoksen edelläkävijät

Veritaksen viestintäryhmä näkee, että viestinnän merkitys palvelulle, brändille ja vuorovaikutukselle ymmärretään jo paremmin koko organisaatiossa. Viestintä otetaan esille monessa sektorikokouksessa - tämäkin on iso muutos vuoden takaiseen.

”Ollaan saatu tartutettua samaa sallivaa, avointa ja iloista asennetta muuallekin taloon.”

”Viestintä ei ole vain viestintäyksikön asia.”

”Mielestäni koko talossa kulttuuri on jo vuodessa muuttunut paljon ja parempaan! Kriittisiä ääniä kuuluu nyt paljon vähemmän.”

”Tämä ryhmä on niin huippu! Ihme, ettei tällaista ole perustettu jo paljon aikaisemmin.”

”Viestintäryhmään kuulumisen kautta vahvistuu myös veritaslaisuuteni. Isoja asioita on siis tapahtunut tämän puitteissa!”

Vuorovaikutus on viestinnän ydin ja se pätee myös sisäisen viestintäkulttuurin rakentamisessa.