Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattilalla on ollut hieno missio: nostaa itsevarmuuden ja kunnianhimon tasoa markkinointifunktioiden sisällä. Mattila peräänkuuluttaa markkinointifunktioiden arvostuksen ja vaatimustason nostamista.

Itsevarmuus, kunnianhimo, vaatimustason nostaminen – päästäisiinkö näillä ominaisuuksilla viestintäfunktion arvostuksen nostamiseen? Uskon, että monilta osin kyllä.

Aiemmin viestintä oli nurkassa irrallaan liiketoiminnasta ilman minkäänlaisia mittareita tai tavoitteita.

Vajaa vuosi LähiTapiolassa, joka on ehkä historiansa suurimman muutoksen keskellä, on vaatinut sekä kovaa työtä että uuden luomista. Keskeisimmässä roolissa nimenomaan vaatimustason nostaminen. Aiemmin viestintä oli nurkassa irrallaan liiketoiminnasta ilman minkäänlaisia mittareita tai tavoitteita. Strategiasta puhumattakaan. Ei enää.

Uudessa tehtävässä ja keskellä muutosta avainkysymyksiä ovat olleet 1) mikä on viestinnän rooli uudistuvassa yrityksessä, 2) miten viestinnän tavoitteet linkkautuvat liiketoimintastrategiaan sekä 3) miten viestintä osoittaa vaikuttavuutensa.

Suuria kysymyksiä, joiden määrittelyä muu organisaatio ei välttämättä osaa vaatia, mutta joiden esiin nostaminen viestinnän arvostuksen rakentamisessa on ensiarvoisen tärkeää.

Viestinnän roolin määrittely jää usein tekemättä tai sen on tehty vuosia sitten. Uskon, että viestintäfunktion nousu alkaa osaltaan siitä, että uskalletaan rohkeasti lähteä itse linjaamaan tekemistä uudelle tasolle. Viestinnän uusiutumisesta on blogannut myös Kaisa Lipponen blogissaan Viestintäosastoa ei enää ole. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että roolin määrittelyssä tehtävä vaatimustason nosto saa johdolta hyvin myönteistä palautetta.

Viestinnän tavoitteiden linkkaaminen yrityksen strategiaan legitimoi tekemistä ja luo viestinnälle ja liiketoiminnoille yhteistä kieltä. European Communication Monitor 2017 -kyselyn mukaan liiketoimintastrategian ja viestinnän linkkaaminen toisiinsa ei ole enää viestintäjohdon ykkösprioriteetti, ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Toivottavasti tämä kertoo siitä, että yrityksen strategiasta johdettu viestinnän suunnittelu on yrityksissä jo normaali käytäntö eikä siitä, että lähestymistavan käyttö olisi vähentynyt.

Strategiaa toteuttavien mitattavien tavoitteiden ja mittareiden määrittely on usein jopa tuskallista, mutta kantaa hedelmää.

Viestinnän vaikuttavuuden osoittaminen pitäisi olla jokaisen arvostusta kaipaavan viestintäfunktion agendalla. Strategiaa toteuttavien mitattavien tavoitteiden ja mittareiden määrittely on usein jopa tuskallista, mutta kantaa hedelmää. Kun viestintä nostaa itse vaikuttavuuden agendalle ja vaatimustasoa ollaan valmiita nostamaan, viestinnän arvo on helpompi osoittaa ja arvostusta ansaita.

Tähän asti uudelleen määritellyn viestintäfunktiomme matka on ollut todella antoisa ja on ollut aivan huikeaa huomata, että kyllä, meillä viestintä nähdään strategian kannalta olennaisena tekijänä.

Työtä on edelleen paljon. Onneksi yhtiöryhmämme johto on vahvana tukena tekemisellemme. Tekemämme työ kantaa arvostuksen hedelmää myös konkreettisessa muodossa. Olemme saaneet hyvin poikkeuksellisen luvan tuplata viestinnän resurssit. Lisääntyvien resurssien myötä tulemme tietenkin nostamaan omaa vaatimustasoamme entisestään. Olemmeko keskellä positiivisuuden kehää? Olisi huippua kuulla muiden muutoksen keskellä itseään kehittävien viestintäihmisten kokemuksia.