Tuoreen European Communication Monitorin mukaan 86 % viestinnän ammattilaisista pitää verkkoa tärkeimpänä vuorovaikutuskanavana ja lähivuosina sosiaalisen median ja mobiilin merkitys kasvaa entisestään. Suurimmaksi haasteeksi nähdään strategisten tavoitteiden ja viestinnän yhteensovittaminen.

Strategiaa toteutetaan pitkäjänteisesti – aika lasketaan vuosissa. Verkko sen sijaan syöttää uutta tietoa toimintaympäristöstä ja yhteiskunnan odotuksista vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Tällaisessa toimintaympäristössä viestinnän tehtävä ei ole helpoimmasta päästä.

Tänä päivänä sodatkin soditaan viestimällä ja informaatiota manipuloimalla, sotilastermein kyberulottuvuudessa. Genevessä toimivan kansainvälisen politiikkainstituutin (Geneva Centre for Security Policy) suomalaisasiantuntija eversti Aapo Cederberg kiteyttää: kun perinteinen sota alkoi ilmapommituksella, jota seurasi maasodankäynti, nyt aseena on poliittinen painostus, jota seuraa informaation manipulointi eli kyber.

Kaava on seuraava: mediaa ja sosiaalista mediaa hämmennetään istuttamalla sinne ”silminnäkijöitä” ja ”huolestuneita kansalaisia”, jotka lietsovat kansalaisryhmiä toisiaan vastaan. Virallinen uutiskanava ”vannoo puolustavansa kansalaistensa turvallisuutta”. Kriittistä infrastruktuuria, kuten tietoliikenneyhteyksiä, lamautetaan. Näin valtio on saatu kaaokseen laukaustakaan ampumatta todellisen vihollisen toimiessa maan ulkopuolelta käsin.

Jotakin tällaista uskotaan tapahtuneen myös Ukrainassa. Informaatiota on vaikea erottaa disinformaatiosta. Sotilaallisesti puhutaankin kyberin olevan puolustuksen viides ulottuvuus (domain) maa-, meri-, ilma- ja avaruuspuolustuksen ohella.

Kilpailu siviilimaailmassa ei ole kyber-sotaa, mutta yllä oleva kaava todistaa, kuinka perusteellisesti maailma on muuttunut. Kyberpuolustuskaan ei asiantuntijoiden mukaan kata yksin sotilasteknologiaa ja IT:tä, vaan koko yhteiskunnan ja sen perusinfrastruktuurin, politiikan, liike-elämän ja kansalaiset.

Viestinnän haasteellisuuden voisi ehkä allekirjoittaa Alexander Stubb, jonkaTwitter-viestintää triathlon-kisasta arvosteltiin kotimaan mediassa. Pääministerin olisi suotu mieluummin keskittyvän viestinnässään kansainvälisiin kriisipesäkkeisiin, kuin urheilusaavutuksiin. Entä Microsoftin Stephen Elop, jonka verkossa levinnyt Hello there -viesti (Stephen Elop’s e-mail to employees) oli jo 10 päivää julkistamisensa jälkeen nimetty Financial Timesissa klassiseksi esimerkiksi epäonnistuneesta viestinnästä?

Viestintä on yrityksen kyberpuolustusta, ammattilainen säilyttää hektisessäkin tilanteessa kokonaisuudentajun ja toimii suunnitelmallisesti. Viestinnässä epäonnistumalla voidaan hävitä paljon ja siinä onnistumalla saavuttaa suuria voittoja, tai ainakin voidaan elää sovussa muiden kanssa.

European Communication Monitor

Kyberpuolustuksesta lisää: Geneva Centre for Security Policy, Emerging Security Challenges