Kulttuurin rakentaminen on tärkeää. Vieläkin tärkeämpää on kulttuurien välisten siltojen luominen. Viestinnän tehtävä on sekä vahvistaa yhteisöjen sisäistä ylpeyttä että niiden uteliaisuutta ulkoista ja uutta kohtaan.

Organisaatiokulttuuriin on vääjäämättä sisäänrakennettu me ja te -asetelma. Siksi business-kirjallisuudessa hehkutetaan ylivoimaisia kulttuureja, siksi kulttuurit törmäävät yrityskaupoissa ja siksi yrityksissä syntyy siiloja. Kulttuuri halutaan yleisesti myös nähdä yhdenmukaisena. Mutta jo yksittäisen yrityksen sisällä on aina eri tasoja: tiimin kulttuuria, toimialan kulttuuria, maaorganisaation kulttuuria ja konsernin kulttuuria. Yrityskaupat ovat vielä omiaan sekoittamaan tai rikastuttamaan tätä palettia entisestään.

Isoissa organisaatioissa tuhannet ihmiset elävät kulttuuria sadoissa eri konteksteissa. Siksi se vääjäämättä rönsyilee. Kulttuuri myös mielletään helposti staattiseksi. Sidomme sen usein menneisyyteen: perinteisiin ja tapoihin. Todellisuudessa kulttuuri on dynaaminen ja kehittyy jatkuvasti.

”Isoissa organisaatioissa tuhannet ihmiset elävät kulttuuria sadoissa eri konteksteissa. Siksi se vääjäämättä rönsyilee.”

Viestintä ilmentää ja vahvistaa organisaatiokulttuuria: kulttuurin artefaktit, kuten logo seinässä, värit esityksissä ja toimistojen sisustus, konkretisoivat kulttuuria. Arvot ja niiden kuvaukset sekä jatkuva työ toivottujen tapojen edistämiseksi vievät kulttuuria astetta syvemmälle. Mutta myös päivittäinen viestintä lujittaa kulttuuria. Kyse on useimmiten vivahteista: mitkä asiat nousevat johdon puheissa ja painotuksissa, kuka asian viestii tai jättää viestimättä, missä viestitään ja millä tahdilla, millä sanoilla, kuvilla tai emojeilla? Mitkä ovat meidän sankaritarinamme ja keihin ne liittyvät? Myös ne asiat, joista vaietaan, muovaavat kulttuuria: ei-toivottu käytös, joka kuitenkin sallitaan, on vahva viesti sekin.

Vahvin kulttuuri kukoistaa sisäisesti ja on samanaikaisesti avoin monimuotoisuudelle ja tuntemattomalle. Sellaisen kulttuurin omaava organisaatio hakee ketterästi vaikutteita ympäristöstä ja kehittyy siksi koko ajan.

”Vahvin kulttuuri kukoistaa sisäisesti ja on samanaikaisesti avoin monimuotoisuudelle ja tuntemattomalle.”

Brändi rikkoo kulttuurin kuplan

Brändi sitoo organisaatiokulttuurin ympäristöön. Kun kulttuuri elää yhteisön sisällä, brändi ankkuroi sen ulkomaailmaan, tarkkailen tiukasti toimintaympäristöä ja seuraten sidosryhmiä.

Nopeasti pyörivässä maailmassa erinomaisen kulttuurin ja brändin rakentaminen edellyttääkin organisaatiolta avarakatseisuutta, kykyä kuunnella ja valmiutta jatkuvasti joustaa. Edesmennyt Tony Hsieh sanoi osuvasti, että brändi on vain kulttuurin seuraamusta. Näin onkin osittain, mutta brändi rikkoo kuplaa ja luo ymmärrystä yhteisön ja muiden yhteisöjen välille.

Loppupeleissä brändi ei ole slogan, visuaalinen ilme tai kampanja vaan se, miten jokainen yhteisön jäsen kohtaa ulkomaailman. Parhaimmillaan nämä kohtaamiset eivät rajaudu meihin ja minuun, vaan avaavat mahdollisuuden ymmärtää teitä ja sinua.