Viestijöillä on runsaasti opittavaa henkilöstöammattilaisilta, jotka ovat suhteiden, prosessien ja maltin mestareita. Vastavuoroisesti viestijä voi valmentaa kollegaansa. Viestijöillä ja henkilöstöammattilaisilla on paljon yhteistä ja molemmat alat hyötyisivät laajemmasta yhteistyöstä.

Useimmat henkilöstöammattilaiset ovat lahjakkaita ihmistuntijoita ja suhteiden rakentajia. Taitavimmat yhdistävät empatian ja jämptiyden. He näkevät yksilön, ovat hyviä kuuntelijoita ja edistävät yhteisöllisyyttä. He näkevät myös kokonaisuuden, heillä on kyky vaikuttaa ihmisiin ja rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä ilman, että tunteet vaikuttavat liikaa päätöksentekoon. Tässä viestijällä on kopioitavaa.

Henkilöstöammattilaiset ovat myös prosessien priimuksia. He kehittävät asialle kuin asialle ainakin mallin ja ovat järjestyksen ja järjestelmien taitureita. Viestijät kohdistavat usein katseen heti lopputulemaan. Silloin unohtuu, että prosessi itsessään on monesti arvokas. Suunnitelmallisella prosessilla on usein myös positiivinen vaikutus lopputulemaan.

Henkilöstöammattilaiset ovat lisäksi maltin mestareita – heidän työnsähän on ihmiset. HR-ammattilaiset tietävät, että ihmiset muuttuvat hitaasti. Moni henkilöstöammattilainen onkin pitkän linjan puurtaja, joka luo erävoitto kerrallaan suurta siirtymää.

Vastavuoroisesti viestijä voi jakaa henkilöstöammattilaisen kanssa ainakin kolme oppia. Ensimmäinen niistä on ”mutkat suoraksi” -periaate: maailmaa tarvitsee jopa rajua yksinkertaistamista ja suuri kuva kannattaa priorisoida yksityiskohtien kustannuksella. Toiseksi viestijä voi auttaa henkilöstöammattilaista asioiden havainnollistamisessa. Yleensä asia saa ansaitun huomion vasta kun se on dialla, infograafissa tai puheenvuorossa. Kolmas ja tärkein oppi, jonka viestijä voi jakaa henkilöstöammattilaisten kanssa, on se, että todellisuus luo mielikuvaa mutta mielikuva luo myös todellisuutta. Henkilöstöammattilainen haluaa yleensä ensin tehdä ja viestiä vasta sen jälkeen. Tämä malli on nykymaailmaan liian hidas, nopeatempoisessa jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä pitää työstää todellisuutta ja visionääristä mielikuvaa samanaikaisesti.

Viestintä ja HR ovat kohtalotovereita. Pehmeiden arvojen luojina taistelemme molemmat todentaaksemme paikkamme euromääräisen tuloslaskelman ylärivillä ja taseessa. Kun tilanne kärjistyy, kuljemme yhdessä eturintamassa. Yleensähän kohu liittyy ihmiseen ja hänen tekemään virheeseen, ja silloin viestintä ja HR taltuttavat kriisiä rinta rinnan.

”Strategisella tasolla viestintä ja HR liikkuvat kuitenkin pitkälti samoilla alueilla: vision ja arvojen lujittaminen, strategian ankkuroiminen, johtamisen edistäminen.”

Taktisella tasolla viestintä ja HR tekevät eri asioita: toinen vastaa tiedotteiden kirjoittamisesta sekä aktiivisesta läsnäolosta sosiaalisessa mediassa, toinen varmistaa työsopimusten ja koulutusten laadun. Strategisella tasolla viestintä ja HR liikkuvat kuitenkin pitkälti samoilla alueilla: vision ja arvojen lujittaminen, strategian ankkuroiminen, johtamisen edistäminen. Moni progressiivinen yritys ei enää puhu HR:stä vaan kulttuuritoimesta. Strateginen sisäinen viestintä on juuri kulttuurin rakentamista ja vahvistamista. Inklusiivisuus ja työnantajakuva ovat niin ikään tärkeitä teemoja sekä viestinnälle että HR:lle.

Viestintä ja HR ovat siis sielunkumppaneita. Voisimmekin avata omia kupliamme ja tehdä laajemmin yhteistyötä, sekä yrityksissä ja organisaatioissa että yhdistyksissä ja verkostoissa.