Viestijöiden kultainen hetki – mitä se meiltä edellyttää?
Julkaistu
-
Kirjoittaja on ProComin viestintäpäällikkö.
Pohjoismainen viestintäalan tutkimus The Nordic Communications Report 2022 julkaistiin tällä viikolla. Tutkimuksessa tuodaan esiin viestintäalan nykyisiä ja tulevia trendejä Pohjoismaissa ja tuloksia on verrattu myös laajempaan eurooppalaiseen European Communications Monitor -tutkimuksen tuloksiin. Mihin viestijä sitten on tutkimuksen mukaan matkalla ja mitä on tulevien vuosien agendalla?
Raportista käy ilmi, että viestintäammattilaiset kaikkialla Euroopassa kohtaavat tänä päivänä samanlaisia haasteita. Erona viime vuoteen on, että pohjoismaisten ja eurooppalaisten viestijöiden vastaukset (ECM-tutkimus) ovat yhä enemmän yhdenmukaistuneet, mikä osoittaa, että viestintätyön haasteet ovat myös samankaltaiset. Surullista tässä tietysti on se, että yhteisiksi haasteiksi ovat osoittautuneet maailmanlaajuinen pandemia ja Euroopassa käytävä sota, jotka osaltaan muokkaavat viestijän työtä yhä moniulotteisemmaksi.
Luottamustyö tärkeintä
Pohjoismaiset viestijät nimeävät kaikista tärkeimmäksi strategiseksi tehtäväkseen luottamuksen rakentamisen ja ylläpitämisen (46,6 % vastaajista). Luottamustyö on jo useana aiempanakin vuonna ollut kansainvälisten viestinnän alan tutkimusten mukaan viestijöiden ykköstehtävä, mutta nyt sen rooli on kasvanut entisestään ja sen odotetaan hallitsevan viestijän agendaa myös pitkälle tulevaisuuteen. Erityisesti suomalaiset ja ruotsalaiset viestijät nimesivät luottamustyön ehdottomasti tärkeimmäksi teemakseen.
Maailma kaipaa avointa, vastuullista ja läpinäkyvää viestintää ja vuorovaikutusta enemmän kuin koskaan. Viestijöiden ammattitaitoa kaivataan enemmän kuin koskaan. Professori Winni Johanssen Aarhusin yliopistosta sanoi Nordic Communications Reportin julkaisuwebinaarissa keskiviikkona 28.9., että nyt on viestijöiden kultainen hetki. Niin ristiriitaista kuin se onkin, niin kriisit ovat viestinnän ammattilaisten hetki valokeilassa, jolloin heidän työtään tarvitaan ja arvostetaan.
Esitellessäni hiljattain uunituoreita tutkimustuloksia viestinnän opiskelijoiden ainejärjestöjen yhteisessä ”Viestijät tutustuvat työelämään” -illassa, sain hyvän kysymyksen. Mitä luottamuksen rakentaminen tarkoittaa? Vastasin, että se on sitä viestijän ihan perustyötä, vastuullista ja avointa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa ja molemminpuolisen luottamuksellisen suhteen rakentamista yhteisöjen välille. Ei mitään sen ihmeellisempää, mutta toisaalta aikamoinen haaste näinä päivinä, kun toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti.
Myös kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat muokkaavat viestijän agendaa vahvasti tulevaisuudessa. Monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden (diversity, equality, inclusion) teemoista puhutaan paljon, mutta niiden suhteen viestijät ovat vielä varovaisia sekä viestimään että tekemään aloitteita organisaatioissaan.
Ethän unohda itseäsi agendalta
Organisaatioon sitoutumista, työhön sitoutumista ja työhön liittyvää hyvinvointia tarkastellessa pohjoismaisten viestintäammattilaisten kesken tutkimuksessa löytyi eroavaisuuksia. Erityisesti suomalaisten vastaukset yllättivät. Suomalaisten viestintäammattilaisten vastausten mukaan he ovat vähemmän sitoutuneita organisaatioonsa ja työhönsä kuin pohjoismaiset kollegansa. Vaikka suomalaiset ovat hyvin innostuneita työstään (70,1 % vastaajista), vain noin puolet vastaajista kuitenkin kokee vahvaa sitoutumista työnantajaansa ja työhönsä ja vain neljäsosa (25,4 %) ei koe olevansa lopussa työpäivän päätteeksi.
Suomalaiset viestijät tunnistavat työnsä merkityksen, mutta muuten suomalaisten vastaukset ovat huomattavasti matalammat kaikilla työhyvinvointiin liittyvillä mittareilla pohjoismaisiin kollegoihin verrattuna. Koronapandemia ja sen tuoma etätyö ovat lisänneet hurjasti viestinnän työmäärää, ja toisaalta myös työn arvostusta. Varmasti myös johtamisella ja johtamisosaamisella on osansa työhyvinvoinnin kokemuksissa. Työstä palautumista ja omaa hyvinvointia ei voi kuitenkaan ulkoistaa, sen on oltava viestijän omalla agendalla. Ethän siis unohda itseäsi, vastuullista viestijää tarvitaan tällä matkalla.
The Nordic Communications Report -tutkimuksen toteutti yhteispohjoismainen verkosto The Nordic Alliance for Communication & Management (NORA), joka julkaisi tutkimuksen yhteistyössä European Communication Monitorin (ECM) kanssa.
Kirjoittaja
-
Jaana Raatikainen
Kirjoittaja on ProComin viestintäpäällikkö.
Ota yhteyttä:
jaana.raatikainen(a)procom.fi
linkedin.com/in/jaanaraatikainen