Viestijän työ ei ole immuuni meneillään olevalle työn tekemisen tapojen muutokselle. Muutos on kokoluokaltaan valtava, mutta positiivinen. Se on kasvattanut ja kasvattaa entisestään viestinnän merkitystä menestyksen tekijänä. Millaista ammattitaitoa ja kykyjä erityisesti modernin ja ketterän organisaation viestijöiltä tarvitaan? Miten työmme muuttuu?

Keskeisimmät työssä jo nyt näkyvät ja entisestään vahvistuvat muutokset ja niiden vaikutukset meidän viestijöiden arkeen ovat mielestämme seuraavat neljä:

1. Työtä tehdään verkostoissa ja tarinaa kirjoitetaan yhdessä

Asiakasymmärrys on kriittinen kilpailutekijä ja asiakkaat tunkeutuvat tulevaisuudessa yhä syvemmin päätöksenteon mekanismeihin – ja jopa rakentavat niitä. Liiketoimintaa tehdään yhä vahvemmin yhdessä.

Kukaan ei pääse huipulle yksin. Kilpailijoistakin tulee kumppaneita.

Viestijät ovatkin tulevaisuudessa entistä tiiviimmässä yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaniverkoston kanssa, sillä tarinat syntyvät ihmiseltä ihmiselle. Viestijä ymmärtää syvällisesti vuorovaikutuksen taustalla piileviä motiiveja ja ennen kaikkea sitä, millaisia ihmiset ovat ja mikä heitä liikuttaa.

Tämä on tärkeää, sillä viestijä on avainasemassa luodessaan suhteita organisaation sisällä ja sitä ympäröivässä ekosysteemissä. Ihmistuntemus auttaa muokkaamaan sitä, miten organisaatioon suhtaudutaan sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kun ymmärrämme yksilöiden sisäsyntyisen kiinnostuksen kehittymiseen, vastuunkantoon sekä luovien ongelmien ratkaisemiseen, pystymme viestinnällä tukemaan työn merkityksellisyyden tunnetta ja myönteistä työpäiväkokemusta.

2. Siiloja ja raskaita hierarkioita puretaan – viestinnän pelisäännöt uusiksi

Valta ja vastuu siirtyvät lähemmäs itse työtä ja sen tekijöitä. Päätökset tekevät ne, jotka asiasta eniten tietävät – eivät ne, joilla on siihen perinteisesti oikeuttaneet tittelit. Tämä vaatii luottamusta kaikkia työntekijöitä kohtaan.

Viestijänkin on uskallettava päästää irti portinvartijan roolista. Opeteltava luottamaan ja sitä kautta vahvistamaan myönteisyyden kokemusta. Eteen tulee paikka, jossa on pysähdyttävä pohtimaan henkilökohtaisella tasolla isoja kysymyksiä: miksi luotan, miksi en luota ja voisinko luottaa? Tulevaisuuden edelläkävijöillä on itsetuntemuksen musta vyö ja he reflektoivat omia todellisia uskomuksiaan ja ajatusmallejaan. He tarttuvat siihen vaikeimpaan: ajattelun muutokseen ja poisoppivat vanhat tapansa.

Luottamuksen rakentuminen on hidas prosessi. Sitä ei synny ennen kuin puheet lunastetaan teoilla. Viestinnän pelisäännöt on paitsi määriteltävä uudelleen, myös toteutettava. Luottamus ei voi syntyä, jos erimielisyyttä pelätään. Kitka ei synnytä vain kitkaa, vaan myös dialogia, joka puolestaan synnyttää osallisuuden kokemusta. Kritiikki on siis sallittua, ja jopa toivottua ja se täytyy oppia ottamaan vastaan.

3. Entistä tavoitteellisempi työn tekeminen – uudenlainen asenne

Verkostomaisissa, itseohjautuvissa organisaatioissa on tärkeää erottaa olennainen epäolennaisesta ja keskityttävä ajatteluun suorittamisen sijaan. Rutiinitöistä suurin osa automatisoidaan myös meidän viestijöiden työpöydältä.

Automaation myötä vaatimukset laadulle ja tuloskunnolle nousevat. Kaikkea tekemistä mittaroidaan tulevaisuudessa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö epäonnistumisia sallittaisi. Ne ovat osa ketterää kulttuuria, jossa asenne työtä kohtaan on erilainen kuin aiemmin. Keskiöön nousee nopea reagointi niin haasteisiin kuin epäonnistumisiinkin. Mukaan kuvioon tulee hallittu rönsyily. Hallittu siksi, että olennainen tiedetään ja kokeilut tehdään sen ympärillä. Tekemisellä on aina päämäärä, joka on kaikille yhteinen.

Huomisen viestijä uskaltaa kokeilla ja kannustaa muitakin kokeilemaan. Kokeilut siivittävät matkaamme onnistumisten ja epäonnistumisten kautta eteenpäin luomalla lisää tietoa. Joustavuus päihittää kontrollin ja sen seurauksena luottamukseen perustuvat organisaatiot yleistyvät. Oppivan organisaation opein: voimme kokeilla, vaikka emme vielä tiedä ja osaa kaikkea.

Tulevaisuuden viestijältä vaaditaan erityistä taitoa tarkastella myös maailman muutosta. Luotausta tarvitaan erityisesti siitä, mitkä ovat yrityksen kannalta keskeiset intressiryhmät ja tahot, joiden kanssa rakennamme parempaa tulevaisuutta – joka päivä yhä uudelleen.

4. Työn merkityksellisyyden kasvaminen – ihmisten auttaminen

Organisaatioissa on myös kasvava tarve yhteisille merkityksille työstä, organisaatiosta itsestään ja sen tavoitteista. Parhaimmillaan merkitys pystytään luomaan yhdessä ja tarjoilemaan organisaatiossa osallisuuden kokemusta rakentaen.

Viestinnän ammattilaisilla on entistä suurempi rooli auttaessaan ihmisiä tuntemaan olonsa merkityksellisiksi.

Kolmen tai viiden vuoden sykleissä tehtävästä visio- ja strategiatyöstä on tullut tarpeeton. Tilalle on tullut merkityskeskeisyys ja toiminnan vaikuttavuus. Viestijöiden tehtävänä ei ole varmistaa, miten johto viestii ja miten strategiaa jalkautetaan, vaan auttaa jokaista organisaation jäsentä rakentamaan yhteistä tarinaa. Jokainen miettii omaa rooliaan organisaatiossa ja viestii siitä ammattiviestijän fasilitoimana.

Viestinnästä tulee palveluammatti

Viestinnän asiantuntijasta tulee palveluammattilainen. Teemme asioita, joita organisaatiossa kulloinkin tarvitaan. Tehtävämme on helpottaa kollegoiden arkea.

Viestijät ovat tulevaisuudessa törmäyttäjiä, coacheja ja generaattoreita liiketoiminnan ytimessä. Tulevaisuuden viestijä on soluttautunut joka paikkaan kuunnellen, katsellen ja keskustellen niin yrityksen sisällä, sen ulkopuolella kuin ekosysteemeissä laajemminkin, myös globaalisti.

Olemme yhtäältä vuorovaikutuksen ja henkilöbrändäyksen coacheja, toisaalta sparraamme projektiviestinnässä ja fasilitoimme keskusteluja. Sparraamisesta tulee perustyötä, ja yhteisen hyvän luominen on keskeistä.

Viestijöiden tärkein kyvykkyys on ymmärtää, mikä on olennaista ja keskittyä siihen.

Mitä sinä odotat viestinnän työltä tulevaisuudessa?