Avoimuus on tulevaisuuden avaintaitoja, mutta sen tiellä on monia esteitä ja hidasteita. Arki on yksi suurimmista. Työelämä on muuttunut niin kiireiseksi ja optimoiduksi, että avoimelle ajattelulle ja vuorovaikutukselle ei juurikaan jää aikaa. Arki etenee usein kuin automaattiohjauksella – kaasupoljin pohjassa.

Tällöin keskitämme energiamme ja ajatuksemme kiireellisiin tai välttämättömiin tehtäviin – tai tuttuihin ja turvallisiin asioihin. Siksi yllättävien havaintojen tekeminen ja uusien asioiden ideoiminen on vaikeaa.

Toistaessamme vakiintuneita ajattelun ja toiminnan tapoja emme ole erityisen avoimia ja valppaita ympäristössä tapahtuville muutoksille tai niistä kumpuaville ideoille. Luovuuden ja oppimisen sijaan arjessa korostuvat suorittamisen tehokkuus ja rutiinien noudattaminen.

Tavanomainen ei kuitenkaan riitä silloin, kun haluamme uudistua tai luoda uutta. Silloin on kyettävä kyseenalaistamaan aikaisempia oletuksia ja periaatteita. Silloin on panostettava avoimuuteen uusille näkökulmia ja ideoille.

Tarvitsemme toisiamme uudistuessa

Avoimuutta on kuitenkin vaikea edistää itsenäisesti. Oman ajattelun toisinajattelu on hankalaa – usein jopa mahdotonta. Siksi tarvitsemme luovia kohtaamisia ja vuorovaikutusta, joka avartaa mieltä ja laajentaa näköalaa.

Tarvitsemme luovia kohtaamisia ja vuorovaikutusta, joka avartaa mieltä ja laajentaa näköalaa.

Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa tarjoaa mahdollisuuden kyseenalaistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Ennakkoluulottomat keskustelut auttavat avaamaan uusia näkökulmia ja synnyttämään uusia ideoita.

Se koskee erityisesti työyhteisössä käytäviä keskusteluja, mutta myös yhteistyötä asiakkaiden, kumppaneiden ja sidosryhmien edustajien kanssa. Vuorovaikutuksessa voi oppia uutta.

Luovan vuorovaikutuksen kulttuurin rakentaminen löytyy kuitenkin vain harvojen organisaatioiden strategiselta agendalta tai työlistalta. Sen kehittäminen vauhdittaisi monien yritysten innovointia ja kasvua. Se tarjoaisi myös mahdollisuuden inspiroida ja osallistaa ihmisiä. Samalla kehitettäisiin uutta osaamista ja parannettaisiin organisaation uudistumiskykyä.

Näin luot avointa kulttuuria

Miten työyhteisöissä sitten rakennetaan avoimen vuorovaikutuksen kulttuuria? Tässä työssä viestinnän ammattilaisilla on tärkeä rooli. Viestijällä on neljä erityistä mahdollisuutta vaikuttaa ratkaisevasti avoimen vuorovaikutuskulttuurin kehittymiseen.

1. Innosta ihmisiä ajattelemaan ennakkoluulottomasti ja viestimään avoimesti

Viesti työyhteisöissä avoimen ajattelun ja viestinnän hyödyistä. Kerro, miksi ennakkoluuloton vuorovaikutus on tärkeää, mitä sillä voidaan saavuttaa ja miten. Perustele, miten avoimuus edistää organisaation uudistumista, uusien tuotteiden ja palvelujen innovoimista sekä vetovoimaisuuden kasvua.

2. Rakenna viestinnällisesti turvallista ilmapiiriä, jossa uskalletaan kyseenalaistaa

Edistä puheillasi ja teoillasi viestinnällistä turvallisuutta ja luottamuksen ilmapiiriä. Viime aikoina on puhuttu runsaasti psykologisesta turvallisuudesta, mutta asiaa kannattaa lähestyä erityisesti viestinnällisenä ilmiönä. Viestinnällisesti turvallisessa ilmapiirissä kykenemme puhumaan avoimesti vaikeistakin asioista. Se luo rohkeutta esittää tyhmiäkin kysymyksiä tarvitsematta pelätä, että vaikuttaisi hölmöltä tai osaamattomalta.

3. Edistä mahdollisuuksia spontaaneihin ja yllätyksellisiin kohtaamisiin

Luo luovan vuorovaikutuksen tiloja, joissa uusia ihmisiä, ideoita ja näkökulmia voi kohdata avarakatseisesti. Yllätykselliset kohtaamiset virittävät avoimuuden mielentilaan, koska niissä syntyvä vuorovaikutus ei ole erityisen suunnitelmallisista tai tavoitteellista. Satunnaisissa kohtaamisissa on helpompi tarkastella sellaisiakin ajatuksia, jotka tuntuisivat tavallisesti oudoilta tai vääriltä. Näin voidaan yhdessä kyseenalaistaa vallitsevia oletuksia ja oppia uutta.

4. Tunnista uusia ideoita ja sisältöjä, jotka edistävät ajatusjohtajuutta ja edelläkävijyyttä

Osallistu keskusteluihin seuraten, mitä uusia aloitteita ja tulevaisuuden ideoita työyhteisössä on kehittymässä. Avoin vuorovaikutus mahdollistaa innovatiivisia avauksia, jotka voivat kiinnostaa laajasti toimialalla, asiakaskunnassa ja yhteiskunnassa. Pyri tunnistamaan, miten niitä voi hyödyntää organisaation ajatusjohtajuuden ja vetovoiman vahvistamisessa.

Malmelin on uudistumisesta vastaava johtaja Capfulissa, valmentaja Grow Partnersissa ja viestinnän dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen uusi kirjansa ”Avoimuus uudelle – tulevaisuuden avaintaito” on Tammen kustantama.