Kriisi aiheuttaa muutoksen nopeammin kuin mikään muu tekijä. Meissä kaikissa – niin ihmisissä kuin organisaatioissa ja valtioissa. Kriisit ovat sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia, ympäristöllisiä, psykologisia, yksilöllisiä ja yhteisöllisiä voimia. Ne paljastavat ja ohjaavat ihmisten, organisaatioiden ja valtioiden toimintaa. Siksi kriisien kautta on kiinnostavaa tarkastella juuri viestintää. Ja aina uudelleen harjoitella ja kouluttautua, jotta pysyy toimintaympäristön muutoksessa mukana, kirjoittaa Salli Hakala, joka toimii syyskuussa käynnistyvän ProComin kriisiviestinnän koulutusohjelman yhtenä kouluttajana.

Kriisitilanteessa viestintä on voimavara tai hukattu mahdollisuus. Kriisiviestintä on strategiaa, ristiriitoja, lobbausta ja myötätuntoa. Nämä erilaiset viestinnän ulottuvuudet paljastuvat henkilöstöinfoissa, mediaesiintymissä, tiedotteissa, uutisissa, sidosryhmäverkostoissa ja sosiaalisen median kierrätyksessä, joita analysoimme. Kriisin ytimessä on aina kysymys: kenelle tämä on kriisi. Tähän vastaamiseen tarvitaan kriisiviestintää. Toisen kriisi on toisen menestys. Siksi kriisiviestinnässä paljastuvat aina kunkin toimijan arvot.

Miten tärkeää onkaan kriisissä, että ihminen kokee tulevansa ymmärretyksi!

Ilman viestintää ei synny yhteisöjä, yhteiskuntia ja organisaatioita. Tässä käsityksessäni nojaan vahvasti pragmatistisen filosofin John Deweyn (1927/2006) ideaan julkisesta toiminnasta, että yhteiskunta syntyy vain viestinnässä. Samoin Karl Weick (1995) kuvaa, miten organisaatiot nimenomaansyntyvät viestinnässä. Viestintä on ydin. Weick on viime vuosikymmenien vahvimpia organisaatioteoreetikkoja, joka on antanut sence making –käsitteelle aivan uudenlaisen sisällön. Miten tärkeää onkaan kriisissä, että ihminen kokee tulevansa ymmärretyksi!

Kriisiä ei ratkaista vain järjellä ja faktoilla, koska emootioiden johtamiseen eivät päde rationaliteetin lait. Koronakriisissä Mika Salmisesta tuli kansallisesti johtava turvallisuuden tuottaja. Hän kykeni sanoittamaan faktat olemalla koko persoonallaan läsnä. Siitä syntyi luottamus persoonaan, hänen esittämiin faktoihin ja sitten organisaatioon.

Jokaisen johtajan ja viestijän perusvaatimuksiin tänä päivänä kuuluu ymmärtää, tietää, ennakoida ja harjoitella jatkuvasti erilaisia kriisitilanteita.

Maailma muuttuu, ja kriisit sen mukana. Jokaisen johtajan ja viestijän perusvaatimuksiin tänä päivänä kuuluu ymmärtää, tietää, ennakoida ja harjoitella jatkuvasti erilaisia kriisitilanteita. Kriisimoodia tarvitaan usein erilaisissa tehostettua viestintää edellyttävissä tilanteissa, jotta ei ajauduta kriisiin. Kirjoitimme jo ensimmäisessä suomalaisessa kriisiviestinnän perusteoksessa (Huhtala & Hakala 2007), että kyky toimia kriisitilanteissa tulee olla yksi erityisesti johtajien valintaperusteista. Sama koskee kaikkia viestinnän ammattilaisia.

Kriisi on aina ainutlaatuinen tapahtuma tai prosessi.

Tyypillistä kriisiä ei ole olemassa, sanovat norjalaiset kriisien tutkijat Hornmoen & Måseide (2018) jotka analysoivat sitä, kuinka poliisi ja terveysviranomaiset käyttivät sosiaalista mediaa Norjan järkyttävissä terrori-iskuissa 2011. Kriisit ovat uniikkeja, vaikka niillä on yhteisiä piirteitä. Kriisiksi tunnistetaan useimmiten uhkaava tilanne, jolla on suuri vaikutus emotionaaliseen ja organisatoriseen tasoon. Näin kriisi häiritsee tavalla tai toisella jokapäiväistä elämää. Sen jälkeen kriisejä voidaan luokitella monin tavoin, ja harjoitella keston, vaikuttavuuden ja ennakoitavuuden suhteen. Silti kriisi aina yllättää kokijansa. Kriisi on aina ainutlaatuinen tapahtuma tai prosessi. Siinä koetut emootiot jättävät aina jäljen. Median ja viestijöiden on kyettävä myös kertomaan, milloin kriisi on ohi, kuten THL ja Mika Salminen nyt kesällä 2022. Kriisijohtajan kasvot myös kuluvat julkisuudessa. Siksi on varsin luonnollista, että Suomessa koronapandemian uutta sopeutumisvaihetta korostetaan vaihtamalla johtoon toiset kasvot niin ministeriöissä kuin THL:ssä. On mentävä eteenpäin, koska yhteiskunta ei voi jäädä kriisiin.

Kouluttaudu kriisiviestinnän asiantuntijana ja lue lisää koulutusohjelmasta tästä. Salli Hakala toimii ProComin kriisiviestinnän koulutusohjelman yhtenä pääkouluttajana.