Strategia ja viestintä nousivat kiinnostavalla tavalla esille Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimuksen julkaisemisen yhteydessä tiistaina 8.10. Ylivoimaisesti tärkein osaamisen kehittämisen alue vastaajien mielestä oli strategiaviestintä ja viestinnän johtaminen.

Tilaisuuden paneeli pohti strategia-sanan merkitystä viestinnän yhteydessä. Onko käsite jo niin yleinen, ettei se tarkoita enää mitään? Liittyykö se heimoutumisen tarpeeseen (”me strategiaviestijät”)? Onko operatiivinen ja taktinen tekeminen sittenkin keskeisempää?

Keskustelu lainehti laajalle niin kuin paneeleissa on tarkoituskin käydä – ja reippaasti ohi itse tutkimuksessa esitettyjen kysymysten.

Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimus tarjosi vastaajille osaamisen kehittämisen vaihtoehtona strategiaviestintää. Strategiaviestintä tarkoittaa viestintää yrityksen tai muun organisaation strategiasta. Strategiaviestintä on ikään kuin organisaation johdon työkalu, kun se jalkauttaa strategiaa henkilöstön ja muiden keskeisten sidosryhmien toimintaan.

Tutkimus ei tarjonnut vastaajalle mahdollisuutta valita kehittymistä strategisen viestinnän osaajana.

Strateginen viestintä (strategic communication) on yhden tunnetun määritelmän mukaan tavoitteellista viestintää organisaation mission saavuttamiseksi (Hallahan, Holzhausen, van Ruler, Verčič & Sriramesh 2007). Teonsana on oleellista: Strateginen viestintä on tekoja ja valintoja eikä verkkolevyllä hapertuva dokumentti.

Esimerkillisissä yrityksissä strategista viestintää toteuttaa koko organisaatio, ei vain viestijöiden pieni joukko. Parhaimmillaan tämä auttaa poistamaan viestintäammattilaisten kokemaa kiirettä, kun tietää voivansa jättää vähemmän tärkeät asiat tekemättä.

Tekeminen on oleellista myös strategia-käsitteen druckereita ja portereita tuoreemmissa päivityksissä.

Tarve päivittää sekä tavoitteet että keinot niiden saavuttamiseksi ei pysähdy kolmen vuoden ajaksi. Muuttuvassa, epävarmassa, monimutkaisessa ja moniselitteisessä liiketoimintaympäristössä yritykset uudelleenorganisoituvat toistuvasti. Ne järjestelevät tuoteportfolioitaan, päivittävät asiakasymmärrystään ja omaksuvat uutta teknologiaa jatkuvasti. Yleensä tätä strategiatyötä tehdään yhdessä, ei vain johtoryhmässä.

Hiustenhalkomista? Ehkä. Toisaalta ala voisi tehdä strategisen valinnan ja alkaa puhua strategisen viestinnän ammattilaisista. Kun korostetaan viestinnän strategista merkitystä organisaatioissa, korostetaan myös viestijöiden strategista merkitystä.

Aukeaisiko tästä tie siihen, että enemmän kuin 39 prosenttia viestinnän päälliköistä tekee päätöksiä myös organisaationsa johtoryhmässä?