Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Sosiaalinen media kuhisee audioviestinnän ympärillä kiivaammin kuin aikoihin. Mistä ilmiössä on kyse?

Reaaliaikaiseen puheeseen perustuva trendikäs tulokas, Clubhouse, alkoi kasvaa vauhdikkaasti Suomessa alkuvuonna. Beta-vaiheessa oleva alusta on herättänyt runsaasti keskustelua viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten keskuudessa, muun muassa koska se toimii ainoastaan Applen laitteilla, ja sovellusta pääsee käyttämään vain henkilökohtaisen kutsun kautta.

Mutta tuleeko Clubhousesta vielä tähdenlento? Käykö sille kuten kävi esimerkiksi livestriimauspalvelu Periscopelle, joka kukoisti aikansa mutta kuihtui vähitellen, kun livevideot tulivat osaksi Instagramia ja Facebookia?

Twitter on jo nopeasti  kehittänyt oman Spaces-keskustelutoimintonsa, jossa kaikki käyttäjät ovat huhtikuusta alkaen päässeet luomaan omia, virtuaalisia huoneitaan keskustelutilaisuuksia varten – täsmälleen samaan tyyliin kuin Clubhousessa. Myös Facebookilta on tulossa Live Audio” -osio äänikeskusteluille osaksi Messengeriä. Lisäksi LinkedIn on testaamassa ominaisuutta, jossa käyttäjät voivat olla toisiinsa yhteydessä äänen välityksellä.

Kolme syytä äänisisällön suosioon

Audiovisuaalinen sisällöntuotanto on ollut nouseva trendi jo useamman vuoden ajan.

Podcastien ja äänikirjojen kasvanut suosio on pedannut tietä reaaliaikaisille keskustelupalveluille. Oli alusta mikä tahansa, ääneen perustuvan sosiaalisen median suosioon on ainakin kolme syytä:

1. Audioalustalla saa yhteyden muihin helposti

Maailma elää eristyksissä koronapandemian kourissa, ja ihmiset kaipaavat yhteyttä toisiin – keskusteluja vertaistensa kanssa. Ei ole sattumaa, että juuri poikkeusaikana syntyi olosuhteet, joissa ääneen perustuvat somepalvelut pääsivät lyömään läpi voimalla.

Aitoon, reaaliaikaiseen ääneen perustuva keskustelu koetaan inhimilliseksi ja intiimiksi. Sosiaalisen median kanava, josta on karsittu pois visuaaliset virikkeet, voi luoda kuuntelijalle syvemmän yhteyden muihin kuin moni muu kanava.

Lisäksi ihminen puhuu nopeammin kuin kirjoittaa, joten keskustellen uusia näkökulmia ja tietoa on helpompaa vaihtaa kuin hitaammissa, tekstiin tai kuvaan perustuvissa palveluissa.

2. Ääni vapauttaa kädet muuhun

Kyselyjen mukaan moni kuluttaa äänisisältöjä, kuten podcasteja tai äänikirjoja samalla, kun puuhailee jotain muuta. Nykyään arki on hektistä, ja usean asian tekeminen yhtä aikaa, parjattu multitasking, on toisinaan välttämätöntä.

Ääneen perustuvat somealustat perustuvat sille lähtökohdalle, että keskusteluja voi ja saa kuluttaa muiden toimien ohella. Näin audiosisältö täydentää ja helpottaa kiireistä elämää.

Merkittävä motiivi podcastien ja äänikirjojen sekä myös somen äänikeskustelujen kuluttamiseen on myös halu oppia uutta.

Vaikka uuden oppiminen tuo energiaa, sellainen opiskelu, johon on pakko käyttää kaikkia aisteja, vie kullanarvoista aikaa. Sisältö, joka on suunniteltu käytettäväksi vaikkapa lenkkipolulla, imurin varressa tai bussimatkan aikana, on vastaus ajankäyttöongelmiin.

3. Uusi palvelu on demokraattinen mahdollisuus

Kaikki edellä mainitut uudet ääneen perustuvat somepalvelut ovat vasta harvojen suomalaisten käytössä. Tämä luo niiden käyttäjille toisaalta elitistiset mutta samalla demokraattiset edellytykset saada äänensä kuuluviin.

Clubhousella on tätä tekstiä kirjoitettaessa noin 7500 suomalaista käyttäjää. Twitter-käyttäjiä Suomessa on noin puoli miljoonaa ja LinkedIniä käyttää arviolta 1,3 miljoonaa suomalaista.

Yhdysvalloissa Clubhousea käyttävät myös maailmanlaajuisesti tunnetut käyttäjät kuten Elon Musk ja Oprah. Myös suomalaiskäyttäjien joukossa on esimerkiksi valtakunnan tason artisteja ja poliitikkoja. Palvelussa periaatteessa kuka tahansa käyttäjä voi päästä samaan huoneeseen keskustelemaan ison julkkiksen kanssa.

Mitä enemmän käyttäjiä, sitä enemmän ääntä, hälinää ja kilpailua. Suuressa somepalvelussa äänensä saa kuuluviin se, jolla on rahaa, julkisuutta tai vaikutusvaltaa. Sen sijaan pienessä, vasta etujoukon pilotoimassa palvelussa seuraajamäärän kasvattaminen ei edellytä isoa markkinointibudjettia, valtakunnan julkisuutta tai hierarkkista asemaa yhteiskunnan kerman keskuudessa.

Uudella alustalla äänensä voi saada kuuluviin kuka tahansa, jolla on tarpeeksi kiinnostavaa sanottavaa.

Kirjoittaja on viestintätoimisto Aivelan toimitusjohtaja, ratkaisukeskeinen coach sekä aktiivinen Clubhouse-keskustelija, jota voi seurata alustalla profiilissa @aivela. Liity Clubhousessa Viestinnän ammattilaisten klubiin ja tule mukaan klubin keskusteluihin keskiviikkoisin klo 14!

Kirjoittaja