Olen usein ajatellut, että onpa ruokabrändeillä helppoa. Ruoka liittyy lähes kaikkiin elämäntilanteisiin arjesta erikoishetkiin. Oman brändin saa erittäin helposti yhdistettyä asiakkaiden elämään. Ruoka on ratkaisu ravinnontarpeeseen, joka meillä kaikilla väistämättä on. Ruoka ja siihen liittyvät tilanteet herättävät tunteita. Esimerkiksi pullan tuoksu voi tuoda mieleen lämpimiä lapsuuden muistoja.

Liian moni suomalainen sosiaalisen median yrityssivu rakentuu edelleen tarjousten tuuttaukseen tarinankerronnan sijaan. Jotta yritys onnistuisi kuluttajaviestinnässään, sen on huomioitava kohderyhmänsä tarpeet aiempaa monipuolisemmin. Yrityksen on suunnattava toimintansa sisäisestä ajattelutavasta asiakaslähtöisyyteen, noustava tuotteensa ja yrityksensä yläpuolelle ja tarjottava kuluttajille aidosti tuotteita ja palveluita, joilla on heille lisäarvoa. Yrityksen on osattava puhua tuotettaan laajemmasta aiheesta, vastattava asiakkaan tarpeisiin ja tarjottava ratkaisuja.

Asiakaslähtöinen kuluttajaviestintä luo kiinnostavia puheenaiheita, joihin tuote tai palvelu vastaa. Se tarjoaa elämyksiä, joihin kuluttajilla on mahdollisuus osallistua. Parhaimmillaan se herättää vahvoja tunteita. Asiakaslähtöisen kuluttajaviestinnän avain on asiakkaan syvällinen ymmärtäminen. Harvalla ihmisellä on palava tarve ostaa jauhopaketti. Menestynein jauhokauppias on se, joka ymmärtää tuon tosiasian ja asiakkaan todellisen tarpeen ostoksen takana: halun tarjota pullaa vieraille. Jauhopaketti on vain väline tavoitteen saavuttamiseksi.

Asiakaspalvelu on parasta somemarkkinointia

Kirjoitimme AC-Sanaforilla viestintäoppaan tästä aiheesta ja haastattelimme siihen Coca-Colan Pohjoismaiden viestintäpäällikkö Théa Natria. Natri nosti esiin asian, joka pohdituttaa varmasti jokaista kuluttajatuotteen viestintä- tai markkinointipäällikköä: miten viestiä jatkuvasti ja innovatiivisesti tuotteesta, joka pysyy samana?

Sosiaalinen media on erinomainen mahdollisuus avoimeen vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa.

On harmillista seurata, miten moni yritys edelleen hukkaa tuon mahdollisuuden ja käyttää esimerkiksi Facebookia alennuskampanjoiden tuuttausalustana.

Kohderyhmäsi on paikalla: mikset kysyisi heiltä, mihin aihepiirisi asioihin he kaipaisivat neuvoja?

Reseptit ovat malliesimerkki hyödyllisestä sisällöstä, jota yritys voi asiakkailleen somessa tarjota. Tällaista brändättyä, mutta epäsuorasti mainostavaa sisältöä tekevät brändit menestyvät esimerkiksi Facebookissa uusimpien mainosmaisia sisältöjä karsivien algoritmiuudistusten jälkeenkin. Reseptit ovat myös mainio tapa aktivoida kuluttajia eri kanavissa. Olisinpa ruokabrändin viestintäpäällikkö!

Väitän, että jokaiselle kuluttajatuotteelle ja -palvelulle on löydettävä oma tapansa tehdä asiakaslähtöistä kuluttajaviestintää. Toisilla kilpailijoista erottuminen tai uusien, innovatiivisten viestintäteemojen löytäminen voi olla haastavampaa kuin toisilla, mutta harvoin mahdotonta. Yrityksen pitäisi vain ottaa se ensimmäinen, vaikein askel ja päästää viestinnässä irti liiallisesta myyntikeskeisyydestä.

Reseptiltään yli sata vuotta samana pysynyt Coca-Cola on edelleen relevantti, koska löysi jo varhaisessa vaiheessa viestinnälleen toimivan kattoteeman:

”Kun itse tuotetta ei voi innovoida, on innovoitava viestintää. Coca-Colan mainonta on aina ollut oman aikansa kuva ja parhaimmillaan tuonut jotain uutta mainonnan kenttään. Yksi ominaisuus tuotemerkin viestinnässä on kuitenkin ollut muuttumatonta. Brändiä on usein tituleerattu jopa positiivisuuden ikoniksi, sillä tuotemerkin sloganit ja mainonta kautta aikain ovat olleet aikakautensa positiivisuuden ilmentymiä. ”