Vuorovaikutus on aihe, josta on kirjoitettu runsaasti täällä Viestijöissäkin (mm. Hanna Rajalahden kirjoitus Puhuva pääkin kaipaa tukea ja Milla Kansosen Vuorovaikutus on työelämän kalleinta pääomaa). Vuorovaikutuksen merkitys korostuu erityisesti muutosviestinnässä.

Viestintä on harvoin helppoa ja muutosviestintä vielä harvemmin. Kuinka kätevää olisi, jos voisi vain lyödä faktat pöytään ja kaikki muuttuisivat. Kukaan ei tuijottaisi silmät pyöreinä ja ristisi käsiä rinnalle selvän vastarinnan merkiksi. Harvoin, jos koskaan, se kuitenkaan näin helposti sujuu.

Muutoksen läpivienti vaatii johtajilta työtä, työtä ja työtä - jota ei voi edes delegoida kenellekään. Sitoutumista ja toistoa toiston perään. Pelkät kylmät faktat eivät riitä, eivätkä yksinään saa ihmisiä muutoksen taakse.

Tarvitaan tarina. Mikä tämä muutos oikein on? Miksi? Kuka sen takana on? Mitä sen seurauksena tapahtuu? Mitä se minulle tarkoittaa? Mikä minun roolini tässä on? Miltä maailma ja organisaatio näyttävät muutoksen jälkeen?

Muutostarina, sen luominen kysyy sinnikkyyttä

Ihannetapauksessa organisaation eri osat ja kerrostumat kertovat perustaltaan samaa muutostarinaa. Tähän päästään ainoastaan vuorovaikutuksella ja sillä, että tarinaa rakennetaan yhdessä pitkäjänteisesti.

Jos esimerkiksi organisaation rakenteita ja toimintatapoja lähdetään mittavasti muuttamaan, muutostarinan luomisen aloittavat ylin johto ja esimiehet. Heillä tulee olla sisällön ja viestien lisäksi valmiudet olla vuorovaikutuksessa ja rakentaa tarinaa.

Ainoastaan asianmukaisesti valmistautuneet ja varustautuneet esimiehet pystyvät tukemaan alaistensa muutosmatkaa ja jatkaa tarinaa heidän kanssaan.

Tässä viestinnän ammattilaisilla on merkittävä rooli; tukea johtoa ja esimiehiä muutostarinan luomisessa ja kertomisessa. Ainoastaan asianmukaisesti valmistautuneet ja varustautuneet esimiehet pystyvät tukemaan alaistensa muutosmatkaa ja jatkaa tarinaa heidän kanssaan.

Asia muuttuu vielä astetta haastavammaksi, jos kyseessä on kulttuurimuutos. Siinä kysytään erityisesti sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä, sillä muutoksen toteuttaminen voi viedä vuosia. Koko tämä aika on jaksettava johtaa muutosta, luoda merkityksiä, selventää ja selittää.

Johdetaanko tarinan syntymistä vai jätetäänkö se oman onnensa nojaan kahvipöytäkeskusteluihin?

Johtajuus mitataan muutoksessa

Muutostarinaa ei voi paeta eikä estää syntymästä. Se syntyy muutostilanteessa joka tapauksessa. Eri asia on, johdetaanko tarinan syntymistä vai jätetäänkö se oman onnensa nojaan kahvipöytäkeskusteluihin. Johtajuus mitataan muutoksessa; muutostarinan luomisessa.

Vuorovaikutuksessa vaikutetaan vuorotellen. Siinä ei ole valmiita vastauksia tai yhtä ainoaa totuutta. Vastaukset ja totuus luodaan yhdessä. Toki johtaja johtaa joukkojaan ja näyttää suuntaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki on "yhteistä riistaa" vaan johtaja määrittelee suunnan ja reunaehdot. Keskustelua voidaan käydä siitä, kuinka tavoitteeseen päästään ja mikä kunkin henkilön rooli siinä on. Keskustelua on hyvä käydä myös muutostarpeesta ja luoda siitä yhteinen ymmärrys. Tämä auttaa ymmärtämään muutoksen perustelut.

Tarinankerronta ei tarkoita mitään Hannua ja Kerttua vaan esimerkiksi sitä, että ollaan selkeitä ja kansantajuisia; käytetään esimerkkejä ja havainnollistetaan. Kun siihen lisätään vielä vuorovaikutus, se tarkoittaa, että esimerkit pohditaan yhdessä ja selkeys rakennetaan keskustellen. Ei ole helppoa ei, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoista.