Palasin juuri World Public Relations Forumista Oslosta. Se on maailman suurin, aidosti monikansallinen viestijöiden tapahtuma. Siihen osallistui yli 500 ammattilaista, 44 maasta. Erityisen monessa puheenvuorossa viitattiin luottamukseen. Ajattelen itsekin: viestintä- ja brändiväen tärkein tehtävä on luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen. Yhä useampi viestijä toimii yhteiskuntasuhteiden ammattilaisena.

Totuutta ja etiikkaa käsiteltiin paljon. Eettiseen viestintään viittaaminen on luontevaa eurooppalaisille avoimien demokratioiden kansalaisille, jotka saavat tehdä työtään alan ja oman organisaation koodien suojissa, ja joiden käsitys totuudesta perustuu jotakuinkin yhteneväiseen ymmärrykseen. Mutta omatkaan ympyrämme eivät välty paradokseilta. Samaan aikaan, ensimmäistä kertaa elämässäni, oman toimialani tapahtumassa, törmäsin puhdasveriseen propagandaan.

Propaganda saapui näyttämölle

Kysyin itseltäni Norjan Kansallisteatterissa, miksi propaganda sallitaan viestinnän näyttämölle?

a. Siksikö, ettei kukaan tullut asiaa ajatelleeksi,

b. siksikö, että pyrimme aina ymmärtämään vieraan vallan käsitystä totuudesta,

c. siksikö, että raha kelpaa aina vai

d. siksikö, että diplomatia on juuri nyt tärkeintä?

Kun kyselin kiinalaispropagandan perään, sain vastaukseksi hämmentyneitä hymyjä eli kohdan a. Siitä huolimatta jatkan tätä tarinaa kohdasta d. Siksi, että diplomatiasta ei koko foorumissa puhuttu kuin muutamassa puheenvuorossa ja oudossa kontekstissa, kuten norjalaistaiteilija Morten Traavikin ego-performanssissa Pohjois-Koreassa, ja tietenkin siksi, että ProComin vuoden päätapahtuma ProCom-päivä käsittelee juuri diplomatiaa ja dialogia.

Kenen diplomatia?

ProCom-päivän dialogin ja tekoälyn aiheet ymmärtävät kaikki. Mutta entäpä diplomatia? Mitä sillä on tekemistä viestinnän ammattilaisen ja tavallisten organisaatioiden kanssa?

Mitä diplomatialla on tekemistä viestinnän ammattilaisen ja tavallisten organisaatioiden kanssa?

Diplomatia on paitsi kansainvälisiin suhteisiin liittyvä prosessi myös taito. Etenkin markkinointiviestinnän alueelle sijoittuva julkisuusdiplomatia, jota harjoitetaan nykyään ihmisten parissa internetin erilaisilla blogien ja e-julkaisujen alustoilla, vaikuttaa sijoittuvan luontevaksi osaksi ”kansainvälisen viestinnän valtakuntaa”, kuten vaikutusvaltainen diplomatian tutkija Jan Melissen on sanonut. Sellaiset asiat, kuten maine, neuvottelu, kuuntelu, suostuttelu, vuorovaikutus, dialogi ja yhteisten intressien tunnistaminen ovat keskeistä sekä diplomatiassa että viestinnässä. Erityistä taitoa vaaditaan erityisissä tilanteissa. Kuuluvatko sellaiset tehtävät viestijöille? No kuuluvat!

Globaalit haasteet kuuluvat kaikille

Suomea koskevat samat uhkat kuin muita Euroopan maita: Euroopan Unionin epävakaa kehittyminen, tietoturvaan liittyvät haasteet, populismin kasvu, disinformaation leviäminen, maahanmuuton seuraukset ja ilmastonmuutos. Nämä ja monet muut kysymykset aiheuttavat eripuraa ihmisten ja kansojen välille.

Perinteinen valtioiden välinen diplomatia ei enää riitä ratkaisemaan ongelmia vaan yhteisen päämäärän eteen tarvitaan organisaatiota ja yksilöitä, joilla on halu ja kyky ratkaisukeskeiseen dialogiin. Tämä on jo havaittu 2000-luvun alussa, jolloin on ryhdytty puhumaan perinteisen diplomatian murroksesta.

Monet huippubrändit tekevät jo nyt oman ydintavoitteensa rinnalla diplomatiaksi luonnehdittavaa työtä esimerkiksi ylikansallisen organisaation yhteistyökumppanina. Ottamalla globaalin haasteen osaksi strategista markkinointiviestintäänsä organisaatio ja sen viestintä- ja markkinointiammattilaiset toimivat diplomaattisen viestinnän moniulotteisella kentällä. Mika Anttonen, yksi ProCom-päivän puhujista on yksi edelläkävijöistä. Jättiomaisuuden tyhjästä luonut mies investoi hankkeisiin, joilla ehkäistään ilmastonmuutoksen etenemistä. Carl Bildt, entinen huippupoliitikko, kiertää maailmaa puhumassa monesta Yhteisestä Ongelmastamme. ProCom-päivässä hän osoittaa sanansa suoraan viestijöille.

Luotettavaa, kokemusperäistä tietoa

Tänä päivänä mikä tahansa organisaatio voi halutessaan linkittää toimintansa ja tavoitteensa koko maata ja/tai tärkeää kansainvälistä kokonaisuutta koskevaan suurempaan kokonaisuuteen. Pieni ProComkin tekee voitavansa. Organisaation toiminta ja tarkastelutapa siirtyvät kansalliselta tasolta kansainväliseksi. Myös tekoäly saa diplomatiakontekstissa sille kuuluvan paikan ihmisten palvelijana. Mihin kaikkeen yltääkään tulevaisuudessa tekoäly, jolle valtasuhteet tai ahneus eivät muodostu esteiksi, ellei ihminen niin tahdo ja niitä pahan vartijaksi ohjelmoi? Aiheesta puhuu ProCom-päivässä mm. Reaktorin Data Scientist Johan Himberg.

Luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen on hyvin vaativaa. Pitää olla silmät ja korvat auki. Propaganda tunkee kaikkialle. ProCom-päivässä sen ovelista muodoista puhuu kokenut kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen Yleltä. Samaa aihetta käsitellään myös pian julkaistavassa ProComma Academic -kirjassa, jonka aiheena on Diplomaattinen viestintä. Kirjaan on koottu monta esimerkkiä siitä, miten suurvallat harjoittavat propagandaansa taitavasti ja vaarallisesti.

ProCom on lisäksi valmistanut jäsenilleen diplomatia-aiheeseen liittyvän podcast -sarjan. Juuri on julkaistu Venäjää tuntevan, kokemuksen rintaäänellä puhuvan Esko Ahon haastattelu.

Pysykäämme valppaina, jotta saamme jatkossakin liputtaa demokraattisten arvojen puolesta. Uskon, että luottamustyön rooli vain kasvaa entisestään viestijän agendalla.

Tutustu ProCom-päivän 5.6. ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!