Keskellä hetkellistä ammatillista identiteettikriisiä tein huvikseni Google haun ”Viestintä on …”

Vastaus ei juuri helpottanut, sillä ensimmäiseksi ruudulle lävähti ”Viestintä onnistuu vain sattumalta”. Kunnianarvoisan Osmo A. Wiion laajasti siteerattu opinkappale saattaa hymyilyttää, mutta ammattikunnan sloganiksi siitä ei enää kuitenkaan ole, varsinkaan kun siirrymme entistä vauhdikkaammin kohti tiedolla johtamisen aikaa.

Tiedolla johtaminen ei ole uusi asia: data ja sen kanssa käsi kädessä kulkeva analytiikka on ollut johtamisoppien ja –oppaiden peruskauraa jo vuosia. Viestintäyksiköissä verkkosivujen kävijämääriä ja somekanavien analytiikkaa mitataan ja seurataan silmä kovana.

Big data is getting bigger

Se mikä on muuttunut, on tiedon määrän valtava lisääntyminen: ennusteiden mukaan maailmasta löytyy 2020 –luvun alkaessa jo biljoona sensoria.

Eli tuhat miljardia älykästä laitetta kerää väsymättä tietoa siitä, mitä syömme, miten liikumme, missä liikumme tai millaista sisältöä missäkin kanavassa kulutamme.

Samaan aikaan tutkijat Oxfordissa ja MIT:ssä ennustavat, että tekoäly tekee tarpeettomaksi jopa 40 prosenttia nykyisistä työtehtävistä viidentoista vuoden kuluessa. ETLA:n tutkijat näkevät saman tapahtuvan Suomessa. Kyseessä olisi muutos, joka vertautuu vaikutuksiltaan ja nopeudeltaan maatalouden koneellistumiseen 1950- ja 60-luvuilla.

Miten viestintä ja viestijät muuttuvat?

Mitä tämä murros tarkoittaa meille viestinnän ammattilaisina? Ja miten olemme siihen varautuneet? Muun muassa kollegat Timo Nurmi ja Anne Laajalahti ovat kirjoituksissaan pohtineet ansiokkaasti tekoälyn ja datan mukanaan tuomaa murrosta.

Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että viestintä tulee –muiden ammattien tavoin- muuttumaan.

Viestijöinä meidän täytyy olla valmiita louhimaan tietoa sen sijaan, että raavimme kasaan datahippusia. Meidän täytyy myös ymmärtää ovista ja Ikkunoista sisään tulviva data. Ja lopuksi, meidän pitää ymmärtää asiakasta ja hänen tarpeitaan paremmin.

Jos onnistumme, voimme tarjota entistä merkityksellisempää, räätälöityä viestintää, joka tavoittaa vastaanottajansa paremmin. Kääntäen; jos emme ymmärrä meille tulvivaa dataa, päädymme huutamaan viestiämme sokeana ja summittaisesti, vailla mitään varmuutta siitä tavoittaako se ketään.

Mutta miten tähän päästään?

Viestijöiden täytyy ottaa itselleen ehkä vieraaltakin kuulostava maailma paremmin haltuun ja kouluttautua uusiin teemoihin ennakkoluulottomasti. Muun muassa tekoälyn osalta uuden tiedon lähteelle pääsee onneksi helposti, esimerkiksi Reaktor ja Helsingin yliopisto aloittavat toukokuussa maksuttoman verkkokurssin.

Viestijöiden lähimpinä työkavereina voi tulevaisuudessa olla myös entistä laajempi kirjo eri alojen ammattilaisia. Äkkiseltään tulee mieleen, että ainakin data-analyytikolle ja psykologille löytyisi varsin sujuvasti tilaa viestintäyksiköstä.

Kolme mukaan otettavaa ajatusta:

• Rakasta dataa
• Ymmärrä asiakasta
• Ole utelias ja kokeile