Asiantuntija, tutkija ja tavis twiittasivat yrityksestä x. Kenen sanaan uskottiin eniten?

Vuonna 2015 yrityksen luotetuin “puhemies” oli asiantuntija. Toisena luotettiin tutkijaan ja kolmantena tavikseen, tai oikeammin vertaiseen.

Ensimmäistä kertaa ikinä vertainen on yhtä luotettava tietolähde kuin asiaekspertti.

Vuotta myöhemmin asiantuntija ei ole enää luotetuin. Alkuvuodesta julkaistun Edelmanin luottamusbarometrin mukaan luottamus kaikkiin toimijoihin on laskenut ja luottamus asiantuntijaan, tutkijaan ja tavikseen on nyt yhtä suuri, 60 prosenttia. Ensimmäistä kertaa ikinä vertainen on yhtä luotettava tietolähde kuin asiaekspertti.

Luottamusbarometrin tulokset on koottu 28 maasta ympäri maailman, joista Ruotsi on Suomea läheisin. Globaalisti tulokset ovat karut. Luottamus on maailmalla kriisissä.

Yli puolet sanoo, että muutostahti on liian kova

Luottamusbarometri antaa ymmärtää, että maailmalla vallitsee laaja epäluottamus yhteiskunnan eri toimijoihin. Kahdessa kolmasosassa tutkituista maista alle 50% luottaa talouden tai hallinnon toimijoihin, mediaan tai järjestöihin. Globalisaatio, teknologian murros, populismi, korruptio ja maahanmuutto pelottavat. Ihmiset kokevat, että “systeemi” ei toimi, se on epäoikeudenmukainen eikä anna toivoa tulevasta. Myös pelko oman työn katoamisesta on kasvanut.

Yli kaksi kolmasosaa uskoo, että johtajat eivät pysty ratkomaan heidän maansa ongelmia

Luottamus poliittisiin päättäjiin, valtion virkamiehiin ja yritysjohtajiin on huono. Toimitusjohtajien uskottavuus putosi 12 prosenttiyksikköä viime vuodesta. Vain 37 % pitää yritysten toimitusjohtajia uskottavina. Vastaavasti vain 29% luottaa valtion virkamiehiin.

Yritysten niin kuin lainsäätäjien, median ja kansalaisjärjestöjenkin pitää murtaa perinteiset roolinsa ja viestiä avoimemmin ja laajemmin, mitä on “pakko”.

Instituutioiden pitää murtautua ulos rooleistaan

Jotta synkät pilvet saadaan ajettua pois, tarvitaan pelon ja huolen ilmapiirin taltuttamista. Yritysten niin kuin lainsäätäjien, median ja kansalaisjärjestöjenkin pitää murtaa perinteiset roolinsa ja viestiä avoimemmin ja laajemmin, mitä on “pakko”.

Myös vaikeista ja itselle epäedullisista aiheista pitää käydä vuoropuhelua ihmisten kanssa.

Asiayhteyksien selittäminen ja oman olemassaolon merkityksen viestiminen on entistä tarpeellisempaa. Myös vaikeista ja itselle epäedullisista aiheista pitää käydä vuoropuhelua ihmisten kanssa. Luottamus rakentuu kun viestit ja teot kohtaavat toisensa.

Suomessa muun muassa Finlayson, Osuuspankki ja Ateneum ovat hyviä esimerkkejä, kuinka omaa roolia voi laajentaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Finlayson tekee jatkuvasti erottautuvia ulostuloja, joissa yrityksen arvot näkyvät. Osuuspankki selittää maailman muutosta ja Ateneum uskaltaa ottaa kantaa, kun tilanne on päällä.

Sisäministeriön viestintäpäällikkö Milla Meretniemi kirjoitti toissa viikolla, kuinka median uutisointia turvapaikanhakijoista pidettiin värittyneitä ja ihmiset kaipasivat tietoa suoraan viranomaisilta. Maailman tutkimustuloksia lukiessa väistämättä pohtii, kuinka yritysten ja yhteisöjen lisäksi viranomaisille käy kotimaamme luottamusmittelössä.