Johtajan odotetaan tietävän selkeästi, mihin suuntaan organisaation on kuljettava. Mikä on yrityksen seuraavan vuosineljänneksen tulostavoite ja millä toimin se saavutetaan? Tai miten virasto aikoo parantaa yhteiskunnallisen tehtävänsä hoitamista asiakkaiden odottamalla tavalla.

Työntekijät odottavat myös kuulevansa, miksi tiettyjä asioita tehdään ja mikä on minun roolini yhteisessä visiossa. Yhä useampi haluaa myös itse päästä vaikuttamaan siihen, miten organisaatio tavoitteisiinsa kulkee.

Mutta kuinka moni johtaja osaa viestiä selkeästi ja vaikuttavasti, minne ollaan menossa? Vaikuttava viestintä edellyttää rohkeaa itsensä likoon laittamista ja kritiikillekin altistumista.

Tämä ei tarkoita, että johtajan tarvitsisi olla täydellinen ja huippukarismaattinen elokuvien kiiltokuvamies tai -nainen. Riittää kun on tekemisessään aito ja laittaa oman persoonansa peliin. Ei ole yhtä hyvän johtajan prototyyppiä, jota pitäisi tavoitella.

Johtaminen on viestintää

Nykyjohtajalla pitää olla hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Jurottavat käskyttäjät eivät ole enää pop missään organisaatiossa. Johtajan pitää haluta viestiä ja olla henkilöstön ja sidosryhmien kanssa aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Siksi jokaisen johtajan ja esimiestehtävässä olevan kannattaa kehittää omia viestintätaitojaan.

Tämän päivän esimiesviestintä ei ole sitä, että pitää muutaman kerran vuodessa viestintäyksikön organisoiman henkilöstötilaisuuden ja kirjoittaa pari kivaa blogia intranetiin viestintäjohtajan kynällä. Johtajan pitää olla aidosti läsnä organisaation arjessa ja yhdessä tekemisessä. Pitää osata jalkautua ihmisten pariin, kuunnella ja olla kiinnostunut. Johtajan pitää hengittää johtamansa organisaation elämää ja sykettä.

Hyviä esimerkkejä modernista viestinnällisestä johtamisesta ja siinä kehittymisestä ovat mielestäni Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio, OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen ja sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, jonka ProCom juuri palkitsi vuoden johtajana.

Omia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja voi ja kannattaa kehittää. Kukaan ei ole koskaan liian hyvä tai liian valmis viestijä. Tämän päivän johtamisosaamista on myös se, että hallitsee uudet viestintävälineet - ne joita oma henkilöstö ja sidosryhmätkin käyttävät - ja hallitsee myös niihin sopivan viestintätyylin.

On täysin vanhanaikainen käsitys, että vain introvertti johtaja tarvitsee viestintävalmennusta. Fiksu itseään kehittävä johtaja treenaa omia viestintätaitojaan jatkuvasti. Kyse ei ole vain mediaesiintymisestä, vaan kokonaisvaltaisesta vuorovaikutustaitojen harjoittelusta.

Johtajalle on yhä tärkeämpää kuuntelemisen kehittäminen. Moni kokenut johtaja sanookin että kuunteleminen on johtajan tärkein viestintätaito. Kuulenko vai kuuntelenko? Siinä on vissi ero. Henkilöstö kyllä erottaa aidon kuuntelemisen. Johtamisen kannalta on olennaista kuulla myös heikkoja signaaleja.

ProCom mukana SuomiAreenan Johtajuusareenalla

Johdon valmennustyössä viestinnän ammattilaisilla on yhä tärkeämpi rooli. Voimme valmentaa johtoa joko itse tai hankkia pätevää ulkopuolista viestintävalmennusta. Hyvä viestijä taipuukin yhä useammin johdon dialogivalmentajaksi ja strategiseksi sparraajaksi. Monella viestijällä tämä edellyttää myös oman osaamisen kehittämistä ja uudistumista.

Uudistumiskykyä tarvitsee myös koko Suomi. Tarvitsemme ennen kaikkea uudistumisvoimaista johtamista. Miten me voisimme muuttua siten, että varmistamme hyvinvoinnin kehityksen yhteiskunnassamme?

ProCom haluaa aktiivisesti osallistua johtamisen kehitystyöhön ja siitä käytävään julkiseen keskusteluun. Uskomme että hyvä viestintä tunnustetaan menestyvän Suomen mahdollistajana. Siksi olemme mukana myös SuomiAreenan Johtajuusareenassa. Kutsunkin kaikki Poriin 13.7. klo 15.15. Raatihuoneen puiston Purje-lavalle keskustelemaan johtamisesta ja sen uudistamisesta. Johtajuusareenalla keskustelemassa:

Aurinkoista ja uudistavaa kesää kaikille!