Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Hyvä talousviestintä luo uskottavuutta ja vaikuttaa. Alan asiantuntijoiden mukaan se kertoo sekä sisäisille että ulkoisille kohderyhmille yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi, miten muun muassa strategiassa on onnistuttu.

[caption id="attachment_6602" align="alignright" width="199"]

maijaharsu_06
Viestinnän tehtävä on taustoittaa, perustella ja antaa luvuille konteksti, muistuttaa talousviestinnän asiantuntija Maija Harsu.[/caption]

Kokenut viestinnän ammattilainen, konsultti ja talousviestinnän kouluttaja Maija Harsu uskookin, että jokaisen viestijän tulisi ymmärtää paitsi yrityksen strategia myös talouden olennaiset tunnusluvut:

– Talouden tuntemus auttaa viestijää kertomaan, kuinka strategian onnistuminen näkyy luvuissa, keskustelemaan johdon kanssa ja lunastamaan oman paikkansa organisaatiossa. Olennaisten tunnuslukujen – kuten vaikkapa kasvun ja kannattavuuden sekä omavaraisuus- ja velkaantumisasteen – ymmärtäminen lisää paitsi viestijän omaa varmuutta, myös viestinnän uskottavuutta.

Viestintä laittaa luvut kontekstiin

Mutta ei huolta, viestijän ei suinkaan tarvitse Harsunkaan mielestä tietää kaikkea luvuista. Talousosasto tuntee lukujen yksityiskohdat, viestinnän tehtävä on kysyä lisätietoa, etsiä perusteluita ja tulkita lukuja selkeiksi viesteiksi. Hyvässä talousviestinnässä olennaista on talousosaston ja viestinnän yhteispeli:

– Viestinnän lisäarvo talousraportoinnissa on luoda luvuille konteksti. Tunnusluvut itsessään eivät vielä kerro mitään, vaan niillä täytyy aina olla suhde esimerkiksi tavoitelukuun tai toimintaympäristön muutokseen. Luvut täytyy taustoittaa ja perustella, Harsu korostaa.

Juuri tässä piileekin kokeneen talousviestijän mukaan viestinnän taito ja voimavara. Ilman perusteluja, esimerkkejä tai tarkennuksia lukuja on usein mahdoton ymmärtää. Kymmenen tai sadan miljoonan liikevaihto ei vielä itsessään kerro muusta kuin koosta. Viestijän on annettava luvulle konteksti ja perspektiivi.

Talousviestintä on vaikuttamista

Viestinnän rooli talousraportoinnissa onkin Harsun sanoin asettua ennen kaikkea lukijan näkökulmaan ja tarjota lisätietoa: Kuinka tunnusluku liittyy yrityksen tai yhteisön kokonaisstrategiaan? Onko organisaatio mennyt kohti tavoitettaan? Mikä meille organisaationa on olennaista tietoa, entä sidosryhmillemme?

Vaikuttava talousviestintä on siis paitsi luotettavaa ja läpinäkyvää, keskittyy se myös olennaisiin asioihin:

– Numerot ovat valtava viesti ja vaikuttamisen keino. Hyvällä talousviestinnällä voidaan muuttaa toimintaa, Harsu muistuttaa.

Info! Talousosaamista ja vinkkejä talousviestintään tarjolla ProComin Talousviestintä - luvut muutoksen tulkkina -koulutuksessa 16.3.2016.

Kirjoittaja

Sinua saattaisi kiinnostaa myös