Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Viimeisten parin-kolmen kuukauden aikana olen haastatellut pienten ja keskisuurten yritysten edustajia – viestijöitä, vastuullisuusasiantuntijoita, tuotekehitys- ja hankintapäälliköitä – osana erään vastuullisuusprojektin tiedonhankintaa. Yli puolet haastattelemistani yrityksistä on perheyrityksiä, jotka ovat toimineet jo useita kymmeniä vuosia.

Vastuullinen tapa toimia tuntuu olleen ja olevan näille yrityksille itsestäänselvyys:

– Se on meillä sisäänrakennettu, totesi eräs haastateltava.

– Se on kokonaisvaltainen ajattelutapa, sillä onhan tämä yrittäminen meille paljon enemmän kuin vain taloudellinen kysymys, selvitti toinen.

Nyt näissä yrityksissä totutellaan moderniin terminologiaan ja yritetään vääntää ”kokonaisvaltainen ajattelutapa” yritysvastuustrategiaksi.

Mutta vääntöä on tapahtumassa toisinkin päin: yritykset, joissa vastuullisuutta on alettu kehittää henkilöstövastuu-, ympäristövastuu- ja talousvastuukärjillä, integroivat työtä kokonaisvaltaiseksi, koko yrityksen läpäiseväksi strategiaksi. Vastuullisuuden kehittäminen on yhtä kuin liiketoiminnan kehittäminen.

Termit vastuullisuus tai vastuu voidaan kokea etäännyttäviksi ja vieraannuttaviksi eivätkä ne aukea kohderyhmille. Pelkäänpä, että sama koskee vastuuviestintää. Asiaan vihkiytymättömät saattavat hyvästä syystä pohtia, onko kyse ehkä jostakin vakuutusalan korvaustoimintaa koskevasta viestinnästä tai oikeuslaitoksen erikoistermistä.

Tärkeintä on toki tekeminen, eivät termit. Mutta määritelmillä on merkitystä jo senkin vuoksi, että tietäisimme, mistä puhumme, kun puhumme vastuuviestinnästä. Ja kun alamme kehittää vastuuviestintää, tiedämme, mitä on tarkoitus kehittää: tapoja viestiä organisaation tekemisistä kohderyhmiä kiinnostavalla tavalla kohderyhmien seuraamissa kanavissa.

Kun vastuullisuus on integroitu kaikkeen yrityksen toimintaan, vastuullisuusviestinnästäkin tulee luonteva osa organisaation kokonaisviestintää.

Kun yrityksen tekeminen on merkittävää ja merkityksellistä, siitä voi olla myös helppo viestiä kiinnostavasti.

Vastuullisuusviestinnän työpaja 14.4. & 5.5.2015 (1,5 pv) 

Onnistunutta vastuuviestintää pohditaan myös ProComin huhtikuussa käynnistyvässä Vastuullisuusviestinnän työpajassa. Koulutus tarjoaa konkreettisia välineitä vastuullisuusviestinnän suunnittelun pohjaksi sekä tärkeimpien kohderyhmien ja viestien määrittelemiseksi.

Katso lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet >>

Kirjoittaja

  • Sari Kuvaja

    Kirjoittaja toimii vastuullisuuspalvelujen johtajana T-Mediassa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus vastuullisen liiketoiminnan kehittämisestä ja vastuullisuusviestinnästä. Twitter: SariKuvaja

    Lue lisää kirjoittajalta