Viestintä on murroksessa, mutta ei kriisissä. Viestinnän merkitys organisaatioiden toiminnassa on suurempi kuin koskaan aiemmin. Uskon tämän kehityksen jatkuvan edelleen. Sidosryhmät, työntekijät, kansalaiset edellyttävät läpinäkyvyyttä ja mahdollisuutta vuorovaikutukseen yrityksissä, yhdistyksissä, valtiolla ja kunnissa.

Olen ilolla seurannut tuoreita mainioita viestijöiden blogeja viestinnän tulevaisuudesta (mm. Kaisa Lipponen: "Viestintäosastoa ei enää ole", Emma Sjölund: "Viestinnän ei tulisi olla yrityksen vahvuus, vaan osa sen perusstrategiaa", Laura Mänki: "Työntekijälähettiläs avoimen yhteiskunnan asialla").

On hienoa että tuomme itse rohkeasti näkemyksemme viestinnän kehittämisen tarpeista julkiseen keskusteluun. Sitä meiltä odotetaan.

Viestintä on yhä enemmän kaikkien duunia kaikissa organisaatioissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että viestintäosasto voisi laittaa lapun luukulle ja sanoa goodbye. Päinvastoin. Meidän osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Roolimme ja tehtävämme vain muuttuvat. Viestintä on tulevaisuudessakin johtamista ja johtaminen on viestintää.

Miten viestijästä leivotaan valmentaja?

Perinteinen viestinnän toteuttaminen ja sisällön keskitetty tuottaminen alkavat olla useimmissa organisaatioissa historiaa. Kuoroon tarvitaan yhä isompi joukko vaikuttamaan ja verkostoitumaan. Ei haittaa vaikka välillä menisi vähän nuotin vierestäkin. Tekemällä ja kokeilemalla oppii.

Meitä viestinnän ammattilaisia tarvitaan valmentamaan johdosta ja henkilöstöstä huippuviestijöitä, jotka osaavat viestiä vaikuttavasti eri tilanteissa ja välineissä. Meidän täytyy itse osata valmentaa ja myös osata ostaa huippuvalmennusta.

Viestintäosaston tehtävä on luoda innostava viestintästrategia, joka vie organisaation tavoitteita ja isoa kuvaa eteenpäin ja tekee sen läpinäkyväksi. Viestintäosasto vastaa viestintä- ja sidosryhmätoiminnan jatkuvasta kehittämisestä, arvioinnista, suunnittelusta ja ennakoinnista. Meidän vastuulla on myös toimivat ja tavoittavat viestintäkanavat kohderyhmien kanssa käytävään dialogiin.

Tämä kaikki vaatii meiltä rohkeaa uudistumista ja epämukavuusalueille sukeltamista. Some oli tästä ensimmäinen esimerkki. Kokeillaan ja hassutellaan -vaiheen jälkeen useimmissa organisaatioissa on tehty vaikuttavaa työtä some-toiminnan kehittämiseksi entistä strategisemmaksi.

Viestintä on yhä enemmän kaikkien duunia kaikissa organisaatioissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että viestintäosasto voisi laittaa lapun luukulle ja sanoa goodbye. Päinvastoin.

Viestijöiden omat taidot menevät puntariin. Onko minulla sitä osaamista, mitä organisaationi minulta tarvitsee? Ymmärränkö ja osaanko strategista johtamista? Tunnenko liiketoimintaa ja organisaation strategian ytimen? Oivallanko HR:n merkityksen uudistuvassa työelämässä? Osaanko esiintyä ja innostaa? Osaanko valmentaa?

Jos nämä taidot eivät ole kunnossa, voi tulevaisuudessa olla vaikea saada jakkaraa johtoryhmään ja kutsua kulmahuoneeseen.

Omasta osaamisesta kannattaa huolehtia aktiivisesti ja etukenossa. Kannattaa olla utelias katsomaan aina mitä uutta seuraavan kulman takana orastaa. Juuri se asia voi olla organisaatiosi viestinnän uudistamisen avainjuttu.

ProCom on Suomen johtava viestinnän ammattilaisten valmentaja ja verkosto. On ollut kunnia-asia olla kaksi vuotta ProComin hallituksen puheenjohtaja ja kokea näköalapaikalta kaikki se valtava työ, jota toimistolla, hallituksessa, jaostoissa ja jäsenkunnassa tehdään viestinnän kehittämisen ja tulevaisuuden eteen. Tätä työtä on tärkeää jatkaa.

Yhdistyksellä on kunnianhimoinen strategia, jonka toimeenpanon seuraavia steppejä arvioi uusi joukkue. Toivotan onnea ja menestystä yhdistyksen uudelle hallitukselle ja sen puheenjohtaja Vilma Luoma-aholle. Teitä tarvitaan tekemään meistä kaikista enemmän.