Digitaalisuus lisää haavoittuvuutta ja kasaa moraalisia kysymyksiä viestijän työpöydälle, mutta uuteen osaamiseen ei ymmärretä panostaa, laaja viestintätutkimus European Communication Monitor 2020 osoittaa.

Yli 2 300 viestinnän ammattilaisen vastaukset 44 maasta paljastavat, että lähes joka toinen viestijä (46,5 %) on joutunut selvittelemään eettisiä kysymyksiä työssään viimeisen vuoden aikana. ECM-tutkimuksen mukaan ongelma-alueet liittyvät botteihin, joilla kerätään seuraajia ja vastataan asiakkaille (67,6 %), kohderyhmien ison datan käyttöön (58,1 %) ja sosiaalisen median vaikuttajilta hankittuun ostettuun suosiolliseen viestintään (55,4 %). Lähes yhtä ongelmallisena nähtiin sponsoroidut ja ostetut sisällöt (54 %) sekä henkilöstön kannustaminen levittämään organisaation viestejä omilla tileillään (40,8 %). Myös kohderyhmien profilointi esimerkiksi iän ja sukupuolen mukaan koettiin moraalisesti arveluttavana (30,2 %).

Kyselytutkimus osoittaa, että niin hyvää ja kaunista kuin digitaalisuus on viestintäkulttuuriin antanut, se on tuonut mukanaan myös ennakoimattomia ja kasvavia ongelmia, jotka liittyvät etiikkaan. Noin kolmannes vastanneista (35,1 %) ei ollut kuitenkaan selvittänyt tapauksia kuluneen vuoden aikana. Enemmistöllä tapauksia oli ollut yksi tai enemmän. Eniten ongelmia löytyi Kroatian, Puolan ja Portugalin vastaajilla. Suomessa vajaalla 40 %:lla vastaajista oli ollut enemmän kuin yksi moraalinen ongelma pöydällään.

Alan kansalliset ja kansainväliset eettiset koodit olivat vastaajille tuttuja, mutta vain 57,5 % oli sitä mieltä, että niistä oli käytännössä hyötyä, kun 86,1 %:a nojasi tilanteissa omiin arvoihinsa ja uskomuksiinsa. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, ettei eettisiä koodeja tunneta tai sitä, että ne ovat aika lailla linjassa omien arvojen kanssa. Suomi, Portugali, Kroatia ja Serbia nostettiin esiin maina, joissa viestinnän eettinen koodisto tunnettiin parhaiten.

Myös kyberturvallisuus työllistää

ECM-tutkimuksen mukaan peräti 59 % vastaajista katsoi, että kyberturvallisuuskysymykset ovat relevantteja heidän työssään ja 54 %:lla oli kokemusta kyberhyökkäyksistä organisaatiota kohtaan. Eniten huolenaihetta aiheuttaa pelko verkon hakkeroinnista (42 %). Kyberturvallisuus liittyy verkon alustojen hyödyntämiseen viestinnässä. Sidosryhmiin liittyvää dataa voidaan varastaa, bottimekanismit murtaa. Kyseessä on hybridi mediamaisema, jossa viestijät operoivat.

Kun kysyttiin, miten viestijät ovat valmistautuneet kasvaneisiin kyberturvallisuuskysymyksiin, saatiin tässä tutkimuksessa selville, ettei juuri mitenkään. Kriisiviestintään osallistutaan kyllä, mutta resilienssin kehittämisessä oltiin yllättävän heikoilla. Joka neljäs oli rakentamassa uuden oppimista organisaatiolleen, mutta ohjeita tai teknologista kestävyyttä kyberhyökkäyksiä vastaan oli ollut kehittämissä reilusti alle 20 % vastaajista.

Kyberhyökkäykset liittyvät kasvaneeseen yhteiskunnalliseen epävakauteen, jota populismi ruokkii. Sosiaalinen media antaa alustan rikollisuudelle. Juuri ilmestynyt Hallitsematon viestintä -kirja (Huhtinen & Melgin, 2020) avaa aihetta laajemmin. Kirjan artikkelit on kirjoitettu viestinnän ammattilaisille, jotta he oppisivat toimimaan hybridin mediamaiseman epävarmuudessa.

Mistä voi aloittaa?

Tutkimustuloksen varsinainen yllätys liittyy oppimiseen. Peräti 40,4 % vastaajista ei ollut koskaan saanut mitään koulutusta etiikkaan ja moraaliin liittyen. Niilläkin, jotka olivat koulutusta saaneet, se liittyi opintoihin ja oli vähintään kolme vuotta vanhaa.

Lukuisilla koulutusorganisaatioilla, myös ProComilla ja Viestinnän eettisellä neuvottelukunnalla on ollut ja tulee olemaan bisnesetiikkaan ja viestinnän etiikkaan liittyviä koulutuksia, tapahtumia ja tiedonjakamista. ProComin jäsenilleen maksuton Eettinen viestintä (toim. Elisa Juholin) ilmestyi 2016. ProCastin jaksossa 34 filosofi Maija-Riitta Ollila kertoo myönteisiä asioita etiikkaan ja moraaliin liittyen. Vähemmän myönteisiä asioita tulee olemaan esillä ProComin, yhteistyössä Suomen, Saksan ja Itävallan VENIn sekä ICCOn kanssa syntyneessä Helsinki Ethics 2020 -konferenssissa. Se on varsinainen ponnistus ProComille. Sekä medialle että viestijöille rakennettua kaksipäiväistä hybriditapahtumaa ja siihen liittyvää sosiaalista ohjelmaa seurataan kaikkialta maailmasta. Puhujien joukossa on todella kovan tason journalisteja, viestinnän asiantuntijoita ja tutkijoita. Tieto, jota tästä tapahtumasta jaetaan, on päivänpolttavaa. Kyseessä on erinomainen mahdollisuus uuden ja ajankohtaisen sekä erittäin tärkeän asian oppimiselle.

European Communication Monitor 2020 -tutkimus:

https://www.communicationmonitor.eu/wp-content/uploads/dlm_uploads/ECM2020-Results-ChartVersion.pdf