Ei ihme, että nykyihmisen aivot käyvät kuumina. Kiihtyvä elämänrytmi, kasvavat työelämävaatimukset ja muuttuvat työtavat haastavat tärkeimmän työvälineemme päivittäin. Törmäykset ovat enemmän kuin todennäköisiä ellei kukaan uskalla painaa jarrua.

Huhtikuussa työyhteisöviestintäpäivä Törmäyksessä puhuva Minna Huotilainen pitää aivojemme puolta. Hänen mukaansa työtapamme kaipaavat kipeästi muutosta.

– Yrittäessämme olla tehokkaita otamme mallia fyysisestä tehokkuudesta. Ajattelemme, että tehokkainta on tehdä pitkää päivää ja pitää kiirettä. Nykytyöelämässä nämä tavat eivät kuitenkaan toimi. Toisinaan tehokkainta saattaakin olla räkättäminen kahvihuoneessa, jossa voimme saada parhaat ideamme ja vastaukset haastavimpiin kysymyksiimme, Huotilainen huomauttaa.

Liian usein aika ei kuitenkaan riitä kahvihuoneessa jutusteluun, vaan kiire vie mennessään. Nykyaikaa leimaava ainainen kiire uhkaakin merkittävästi aivojemme jaksamista.

"Toisinaan tehokkainta saattaakin olla räkättäminen kahvihuoneessa."

Myös jatkuvat keskeytykset käyvät voimillemme.

– Jos keskeytykset johtuvat esimerkiksi sähköpostin merkkiäänistä, kyse on todella huonosta työjärjestelystä. Miksi tämä ihminen ei oivalla, että merkkiäänet on laitettava pois päältä, kun keskitytään työtehtäviin? Tässä on kyse yksittäisen työntekijän asiasta, mutta sitten on myös mietittävä työyhteisön tasolla tapoja siihen, milloin ja miten on hyvä keskeyttää, Huotilainen korostaa.

Huotilainen suositteleekin pohtimaan vaihtoehtoja organisaatioiden sisäiselle viestintäkulttuurille. Kankea sähköpostinvaihto kannattaa vaihtaa tiedostojen jakoalustoihin, joihin tieto jää talteen siihen asti, kunnes asiaan on aikaa tarttua.

Priorisointi tuo tehokkuuden esiin

Aivotutkimuksen avulla Huotilaisen tavoitteena on johdattaa aivomme pois törmäyskurssilta suuntaan, jossa voisimme toimia ja työskennellä aivojemme, itsemme ja sitä kautta työyhteisömme eduksi.

Yhtenä tärkeimpänä keinona matkalla toimivampaan työelämään Huotilainen korostaa palautumisen taitoa. Tätä taitoa voi toisinaan joutua opettelemaan, sillä työ- ja vapaa-ajan lomittuminen hallitsevat vahvasti useaa alaa.

– On ihanaa, että ihmiset ovat innoissaan työstään, mutta kun vapaa-ajalla vastaillaan työpuheluihin, palautuminen ei ehkä onnistukaan, Huotilainen toteaa.

Palautuminen on kuitenkin välttämätöntä, sillä paikasta toiseen juoksevan ihmisen työteho alkaa väistämättä jossain vaiheessa laskea. Vaikka ihminen saattaakin suoriutua esimerkillisesti sähköposteihin vastaamisesta, keskittymistä vaativat tehtävät eivät jatkuvassa paineessa onnistu. Tällainen työntekijä kuormittuu ja työsuoritus notkahtaa, Huotilainen varoittaa.

"Ihminen vastaa joustoon joustolla."

– Kysymys on siitä, että tehokkuuden määritelmä tulisi osata nyrjäyttää pois paikoiltaan. Enää ei voida ajatella, että tehokkuutta on paikasta toiseen huiskiminen, vaan pitäisi oppia näkemään asian läpi. Tehokasta on, kun ihminen päästetään kunnolla tekemään työtään.

Kun työtehtäviä aletaan priorisoida, todellinen tehokkuus tulee esiin. Rohkeus tehdä muutoksia ja joustaa ovat törmäyksiltä välttymisessä ehdottomia taitoja niin työntekijöiden kuin työnantajienkin puolelta.

– Puhutaan paljon siitä, että työntekijöiden pitäisi olla aina todella joustavia, mutta on muistettava, että myös viranomaistason ja työnantajien pitäisi kyetä joustoihin. Ihminen vastaa joustoon joustolla, Huotilainen täsmentää.

Työyhteisöviestintäpäivä Törmäys 2018 tarjoaa työkaluja luottamuksen rakentamiseen ja iteohjautuvan työkulttuurin johtamiseen. Tapahtuman järjestävät ProCom, henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry, Liitos ja sen vuoropuhelun virittäjät sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun mainonnan ja yritysviestinnän opiskelijat.