Tekoälyn (AI) kyvyt ja mahdollisuudet ovat vuoden 2023 aikana tulleet yhä keskeisemmäksi osaksi organisaatioiden viestinnän työtä. Varsinkin generatiivisen tekoälyn (GenAI) ja ns. puhekieltä prosessoivien laajojen kielimallien (LLM), kuten OpenAI:n GPT-4 tai Googlen Bard, kehitys johtaa viestinnän ammattilaisia moniin uusiin rooleihin. Nämä roolit on otettava haltuun, jotta uudessa tekoälykkäässä ympäristössä voi menestyä.

Ohjataan liikkuvaa laivaa ilman merikarttaa

Tekoälykäs viestinnän työympäristö tarjoaa välineet monimutkaisemman ja räätälöidymmän viestinnän toteuttamiseen, jolloin sidosryhmät saattavat olla tyytyväisempiä lopputulokseen. Samalla se vie pois osan viestijän perinteisestä päätöksenteosta ja operatiivisen osaamisen arvosta. Tämä tarkoittaa, että viestijöiden on kyettävä mukautumaan uusiin olosuhteisiin, joissa heidän roolinsa menestyksekäs hoitaminen muuttuu enemmän strategiseksi ja tekoälyjä ohjaavaksi. Siirrytään laivan kannelta ohjaamoon, jossa osa ohjausmekanismeista on vielä varsin usein epäselviä matkan alkaessa.

Tekoälykäs viestintä ei siis tarkoita viestijän vastuun vähenemistä, vaan pikemminkin vastuun siirtymistä laajempiin kokonaisuuksiin: toimintaympäristön ja tekoälytekniikan logiikan ja arvojen ymmärtämistä.

Tekoälykäs viestintä ei tarkoita viestijän vastuun vähenemistä, vaan pikemminkin vastuun siirtymistä laajempiin kokonaisuuksiin.

Viestijän työn muutos tekoälykkäässä ympäristössä

Tekoälykäs ja tekoälytön viestintä eroavat toisistaan monin tavoin, eikä toisen voida sanoa olevan toista parempi tapa toimia, sillä arvontuotannon ominaispiirre on sen näkökulma- ja tilannesidonnaisuus. Tekoälykkään viestinnän laaja-alainen sulautuminen arkeen merkitsee sitä, että viestijän rooli on muutoksessa. Enää ei riitä, että organisaation viestijä on pelkkä sisällöntuottaja tai tiedonvälittäjä. Sen sijaan viestijän on ymmärrettävä tekoälyjärjestelmien toimintalogiikat ja osattava ohjata niitä organisaation strategian mukaisesti.

Ainakin seuraavia uusia rooleja on tunnistettavissa tekoälykkäällä viestijällä (työssään tekoälyä hyödyntävällä viestinnän ammattilaisella):

1. Tekoälykäs viestijä toiminnan tehostajana: Viestijän ei tarvitse keskittyä kaikkiin viestinnän yksityiskohtiin, sillä tekoäly suorittaa osan tehtävistä, usein ihmistä nopeammin ja ihmisen kanssa entistä laadukkaammin. Entistä ratkaisevampaa onkin kyky ymmärtää ja käyttää tekoälyä, eli promptata, hyvin. Promptauksen hallinnasta onkin tulossa keskeinen uusi rooli viestinnän ja markkinoinnin puolella.
2. Tekoälykäs viestijä organisaation omatuntona: Kun tekoäly ”ottaa osaa” eettisten päätösten tekemiseen, viestijän on ymmärrettävä yhä paremmin, miten nämä algoritmit toimivat, millaisia arvoja ne edustavat ja mitä vinoumia niiden tiedoissa on. Ristiriidat voivat jäädä piileviksi, jos algoritmien itse opettaessa itseään myös niiden toiminta muuttuu. Organisaation ottaessa käyttöön tekoälysovelluksia tuleekin muistaa, että samalla otetaan käyttöön sen takaa löytyvän algoritmin arvomaailma. Voidaan kysyä esimerkiksi ohjaako tekoäly tuottavuuteen yksilön hyvinvoinnin kustannuksella? Onko tekoäly rakennettu “vahingossa” suosimaan joitain käyttäjäryhmiä toisten yli? On tärkeää huomioida, että tekoälyn käytöstä huolimatta, vastuu viestistä ja tiedon tarkkuudesta säilyy aina viestin julkaisevalla organisaatiolla tai ihmisellä ja tiedon tarkastaminen ja lähteiden varmentaminen säilyy perinteisenä työnkuvana. Ongelmaksi saattaa tällöin muodostua tilanne, jos tekoälyllä tarkastetaan tekoälyn tuottamaa informaatiota. Viestijöistä onkin tulossa entistä vahvemmin organisaatioidensa omatuntoja* näiden tekoälykkäiden sovellusten kautta.
3. Tekoälykäs viestijä riskianalyytikkona: Tekoäly voi analysoida suuria tietomääriä nopeasti, mahdollistaen monimutkaisempien tilannekuvien ja viestintästrategioiden laatimisen. Tekoälyn käytön potentiaaliset haitat ja hyödyt on myös kyettävä arvioimaan ja kommunikoimaan selkeästi sidosryhmille linjatun mukaisesti. Tämä tekee viestinnän johtamisesta entistä vahvemmin riskien hallintaa, kun ennakkotapauksia ei ole juurikaan tarjolla pitkän aikavälin seurauksista.
4. Tekoälykäs viestijä ennakoijana: Tekoälyn mahdollistamien analyysien myötä viestinnästä tulee uudella tavalla tulevaisuuden skenaarioiden hahmottamista. Käytännössä tämä saattaa merkitä uusiin sidosryhmiin tutustumista, eri tahojen reaktioiden ennakointia ja siltojen rakentamista, kun ristiriitoja ilmenee.

Näin ollen viestijän roolin muutos on paljon enemmän kuin vain uusien teknologioiden omaksumista; se on koko ammattikunnan identiteetin uudelleenmäärittelyä. Kaikessa muutoksessa, myös tässä, on tärkeää, että viestijät ovat avoimia ja proaktiivisia toimijoita, päivittävät jatkuvasti osaamistaan ja ovat valmiita käsittelemään niitä uusia haasteita ja mahdollisuuksia, joita tekoälykäs viestintä tuo tullessaan. Tekoäly on erityisen hyvä keksimään uusia toimintamalleja, joten tylsiä hetkiä ei tulevaisuudessa ole luvassa.

*Luoma-aho, V. Badham, M. & Arti, A. (2023) Future Roles of Digital Corporate Communication, Teoksessa: Handbook of Digital Corporate Communication, Edvard Elgar: New York.

Kirjoittajat ovat päätoimittajia ProComin kustantamassa tutkimuskirjassa ProComma Academic 2024: Tekoälykäs viestintä. Kirja käsittelee useiden eri kirjoittajien näkökulmasta viestinnän alan muutoksia tekoälykkäässä ajassa.

Kirja julkaistaan ProCom-päivässä 6.6.2024, jossa keskitytään myös tekoälykkääseen viestintään vaikuttavien puhujien ja case-esimerkkien johdolla.

Lue lisää ProCom-päivästä ja ilmoittaudu mukaan >

Kuva: Pixbuster