ProComin jäsentilaisuudessa maaliskuussa kuultiin kolme kiinnostavaa näkökulmaa tekoälyn vaikutuksista viestintäalaan. Hybridinä järjestettyyn tilaisuuteen osallistui yli 250 viestinnän ammattilaista.

Suomalaiset johtavat viestijät suhtautuvat positiivisesti tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin, kertoo maaliskuun puolivälissä toteutettu Viestinnän Pulssi -nettipaneeli. Neljännes vastaajista kertoo, että hänen organisaationsa on jo ottanut tekoälyn käyttöön ja yhtä moni tutkii vakavasti sen mahdollisuuksia.

Samanlainen positiivinen ja jopa innostunut tunnelma oli ProComin ”Tekoäly ja viestintä” -jäsentilaisuudessa 22. maaliskuuta. Vieraana oli kolme markkinointiviestinnän ammattilaista, jotka ovat jo tarttuneet tekoälyn mahdollisuuksiin.

Designtoimisto Bondin strategiajohtaja Sami Viitamäki kuvasi visuaalisesti tekoälyn nopeaa kehitystä näyttämällä Midjourney-tekoälysovelluksen luomia kuvia cyborg-leijonasta New Yorkissa. Vajaassa vuodessa kuva on kehittynyt piirrosmaisesta lähes fotorealistiseksi. Maaliskuussa lanseerattu ChatGPT4 on puolestaan osoittanut kykynsä läpäisemällä kaikkien yhdysvaltalaisten koulujen pääsykokeet.

Viitamäen mukaan tekoäly tuo viestintään tehokkuutta. Se voi kirjoittaa minuutissa pätevän lehdistötiedotteen, analysoida bränditutkimusten asiakashaastatteluja ja tehdä niistä yhteenvetoja.

”Tekoälyn kanssa asiat tapahtuvat nopeasti, niitä ei tarvitse enää lykätä.”

Microsoft Officessa on Yhdysvalloissa jo Copilot-niminen sovellus, joka hallitsee kaikkia käyttäjän dokumentteja. Tulevaisuudessa se voi prepata käyttäjänsä päivän palavereihin tai tehdä tiivistelmän puheluista, joihin käyttäjä ei ole osallistunut.

”Tekoäly antaa meille supervoimat. Ilman sitä ei kohta enää pärjää työelämässä”, Viitamäki uskoo.

Ohjat ihmisten käsissä

TietoEvryn markkinointi- ja viestintäkanavista vastaavan johtajan Mikael Alatalon mukaan tekoälyn kehitys on tuonut meidät tilanteeseen, jossa ”aletaan lunastaa digitalisaation ja teknologian lupauksia”. Alatalo korosti tekoälyä, esimerkiksi ChatGPT:tä, viestijöiden apuna esimerkiksi ideoinnissa.

”Kenenkään ei enää kannata mennä aivoriiheen ilman ChatGPT:n apua. Käytetään ihmisen aika luovaan työhön ja nostetaan tekoälyn avulla ambitiotasoa.”

Alatalon mukaan tekoälyä voi myös hyödyntää esimerkiksi kriisiviestinnässä, jossa se voi luoda erilaisia skenaarioita ja templateja, joilla niihin voidaan vastata.

Alatalo nosti esille myös tekoälyn esille nostamat haasteet, jotka liittyvät tietoturvaan, tietosuojaan ja tekijänoikeuksiin.

”Mitä tapahtuukaan, meidän tulee pitää ohjat käsissämme.”

Tekoälyn ympärillä oleva hype on nyt suurta ja markkina kasvaa Alatalon mukaan ”järkyttävää vauhtia”. Hän kertoi jonkun laskeneen, että tekoälyyn liittyviä uusia lanseerauksia tehdään sata viikossa.

”Nyt kannattaa pitää jalat maassa. Oma bisnes on aina tärkein. Kannattaa miettiä, mitä tekoälyllä voidaan tuoda siihen lisää. Paras sana, minkä voi oppia, on EI.”

Tekoäly opettaa puhujaksi

MySpeakerin hallituksen puheenjohtaja André Noël Chaker esitteli yrityksensä kehittämän MySpeaker Rhetoric -tekoälysovelluksen, joka valmentaa paremmaksi puhujaksi.

”Julkinen puhuminen on tutkimusten mukaan toiseksi pelottavin asia käärmeiden jälkeen, pelottavampi kuin kuolema”, hän sanoi.

Tekoälypohjaisella sovelluksella puhetaitoa voidaan kehittää nopeammin kuin perinteisin menetelmin. Se oppii malleja, joilla voidaan ennustaa puhujan tärkeimpiä ominaisuuksia, kuten uskottavuutta, miellyttävyyttä, aitoutta, vakuuttavuutta, läsnäoloa ja tarinallisuutta.

”Tekoäly tunnistaa puhujan vahvuudet ja heikkoudet, ja auttaa kehittymään paremmaksi. Siltä on myös helpompaa saada palautetta kuin ihmiseltä”, Chaker sanoo.

Vastuu on ihmisellä

Jäsentilaisuuden paneeliosuudessa moderaattori, ProComin koulutus- ja kehitysjohtaja Miia Rosenqvist kysyi yleisöltä, millaisia viestinnän etiikkaan liittyvä haasteita tai uhkia he näkevät tekoälyssä. Suurin osa vastaajista piti suurimpana uhkana avoimuuden puutetta. Samanlainen tulos tuli myös Viestinnän Pulssissa, jossa keskeisimpänä haasteena pidettiin myös valheellisen tiedon leviämistä.

Sami Viitamäki kertoi psykologien profiloineen ChatGPT:n persoonallisuutta ja päätyneen, että se on sosiopaatti, joka voi mennä jopa psykopaatin puolelle. Tekoäly on älykäs, mutta ilman tunteita. Eikä sillä ole tunnontuskia uuden tiedon keksimisestä tai väärän tiedon välittämisestä.

Mikael Alatalo myönsi tekoälyn puutteet ja sanoi, että ChatGPT:ssä on virheitä, se ei ymmärrä kontekstia ja se voi yhdistellä vääriä asioita. Vastuu sen käytöstä kuuluukin aina ihmiselle, jonka tulee ”siivota lähdedata ja varmistaa output”.

”Läpinäkyvyys ja eettisyys tulee olemaan viestinnässä keskeisin juttu”, Alatalo sanoi.

Johtavien viestijöiden Viestinnän Pulssi -kysely: Tekoäly on hyvä renki viestinnässä >>