Minulla oli ilo osallistua kesäkuun alussa viestinnän ammattilaisia vuosittain kokoavaan ProCom-päivään Helsingin Pikku-Finlandiassa. Tapahtuma keräsi yhteen yli 300 tekijää kuulemaan, inspiroitumaan ja keskustelemaan tekoälyn hyödyntämisestä ja eri näkökulmista viestintätyössä sekä yleisesti. Sen ohessa luvassa oli sitä toista parasta antia eli verkostoitumista ja sparrailua viestijöiden kanssa.

Uusia ajatuksia ja kokeiltavia juttuja kertyi muistivihkoon ja pään sopukoihin useita metrejä. Nostan esille kolme minulle keskeistä ajatusta päivästä.

1. Tekoäly sparrailuapuna. Tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppösen tyylikkään esityksen aikana pääsimme muun muassa näkemään deepfake-videon ja tekoälyn tuotantoa, myös korvamadoksi iskostuneen tekoälyn säveltämän pop-biisin. Olen Hyppösen kanssa samaa mieltä siitä, että generatiivinen tekoäly on tällä hetkellä parhaimmillaan sparrailussa. ChatGPT:n kanssa pystyy myös keskustelemaan ja Hyppösen esimerkin osoittamana kokeilin keskustelua illalla: Keskustelu strategian jalkautuksen suunnittelusta toimi hyvin ja keskustelun anti jää kätevästi tekstinä talteen. Laitoin ChatGPT:n lausumaan lisäksi Eino Leinon runoja. Hyvin meni sekin, vaikkakaan luentaan eläytymiseen tekoäly ei kykene.

2. Tekoälyn esiinmarssi tekee viestinnän roolista yhä strategisemman. Professori Vilma Luoma-aho ja väitöskirjatutkija, tekoäly- ja innovaatiojohtaja Jukka Niittymaa pitivät mielenkiintoisen puheenvuoron tekoälykkään viestinnän vaikutuksista viestinnän ammattilaisten työhön. Myös tästä puheenvuorosta voisi ammentaa useamman kirjoituksen verran, nostan kuitenkin yhden huomion: Rutiinitehtävien siirtäminen ja siirtyminen tekoälyn työstettäväksi vapauttaa viestinnän ammattilaisten aikaa strategiseen tekemiseen. Ajattelen, että kun viestijöiden strateginen rooli kasvaa, kasvaa edelleen myös viestinnän merkityksen ymmärrys.
3. Tarvitsemme inhimillistä kokemusta ja yhteyttä. Käsikirjoittaja Katri Mannisen puheenvuoro Tappaako vai ruokkiiko tekoäly luovuutta oli hieno, vahvan kontrastin ja tunnelatauksen sisältänyt osoitus siitä, että vaikka tekoäly kykenee monenlaiseen, se ei kykene tuottamaan tunteita ja sitä kautta esimerkiksi saamaan asioita liikkeelle, energisoimaan, olemaan inhimillinen. Vaikka tekoäly kuinka valtaisi alaa, tarvitsemme silti aina inhimillistä kanssakäymistä. (Tekoäly kykenee kyllä herättämään tunteita, ainakin minussa; olen alkanut tiuskimaan sille muutaman kerran, kun asia ei ole mennyt kolmannellakaan kerralla perille.)

Manninen esitti skenaarion siitä, että tekoälyt alkavat laatia pitkiä sähköposteja, joita ihminen ei jaksa kirjoittaa, ihmisille, jotka eivät jaksa niitä lukea. Niinpä viestin vastaanottaja pyytää tekoälyä kiteyttämään viestin sisällön olennaiseen. Tekoälyt tuottavat Mannisen sanoin "geneeristä paskaa" eli antavat ilmeisimpiä, todennäköisimpiä ja yleisimpiä vastauksia. Viestinnän ammattilaisten on oltava tuon geneerisen latteuden yläpuolella; tuotava viestintään merkitystä, inhimillisyyttä, lämpöä.

Tekoälyn lisääntyvä käyttö lisää viestinnän ammattilaisten merkitystä; millainen olisikaan maailma, jossa ei olisi meitä inhimillisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita, merkitysten antajia ja vaalijoita?

Millainen olisikaan maailma, jossa ei olisi meitä inhimillisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita, merkitysten antajia ja vaalijoita?

ProCom-päivä tarjosi erinomaisen katsauksen tekoälyn mahdollisuuksiin viestinnän alalla. Se herätti myös tärkeitä kysymyksiä viestinnän tulevaisuudesta ja inhimillistä osaamista arvostavan viestinnän roolista. On selvää, että tekoäly tulee muuttamaan myös viestinnän kenttää merkittävästi, mutta samalla se avaa uusia mahdollisuuksia luovuudelle ja strategisen ajattelun kehittämiselle. Viestinnän ammattilaisten on oltava valmiita omaksumaan nämä muutokset ja hyödyntämään tekoälyä tavalla, joka tukee organisaatioiden ja yhteiskunnan tavoitteita.

PS. Stilisoin tästä tekstistä ChatGPT:llä ja Geminillä useita eri versiota ja ne olivat pääosin sen verran latteita, että päätin pitäytyä suurimmalta osin alkuperäisessä. Otsikko ja viimeinen kappale ennen jälkikirjoituksia ovat Geminin stilisoimia.

PPS. Kehotteeni tekoälyille oli "Ole maailman paras bloggaava viestintäasiantuntija ja stilisoi tämä teksti viestinnän ammattilaisille tarkoitettuun blogiin".

Valokuva: Olli-Pekka Orpo