Monet viestijät ovat joko omasta tahdostaan tai tahtomattaan vastuussa organisaationsa verkkosivuista. Harva on kuitenkaan varsinaisesti verkkosivujen ammattilainen, puhumattakaan siitä, että hallitsisi suvereenisti sekä sisällöntuotannon että ylläpitotoimenpiteet. Sivuille saatetaankin tuottaa aktiivisesti sisältöä, mutta varsinaista kuntotarkistusta ei ole tehty aikoihin. Varsinkin pienemmissä organisaatioissa voi tulla eteen myös sellainen tilanne, että verkkosivut on alun perin teetetty ammattilaisella, mutta myöhemmin kaikki niihin liittyvä on jäänyt yhden ihmisen vastuulle.

Sivustojen kuntotarkistuksen tekeminen kannattaa, sillä muuten hyväkin sisältö sivustolla menee täysin hukkaan. Syyskauden alkaessa onkin hyvä aika tarkistaa myös verkkosivujen kunto!

Kotisivujen 10 kohdan tarkistuslista

1. Ovatko päivitykset ajan tasalla?

Milloin sivuston päivitysten tilanne on viimeksi tarkistettu? Päivitystä vaativat esimerkiksi julkaisujärjestelmä, erilaiset ulkoasuteemat ja mahdolliset lisäosat. Päivitysten laiminlyöminen on aina tietoturvariski ja siksi kannattaakin tarkistaa voisiko päivitykset automatisoida. Päivityksiin on usein saatavilla käteviä automaatioita, mutta niitäkin käytettäessä on hyvä aina säännöllisin väliajoin varmistaa, että päivitykset on saatu asennettua.

2. Ovatko sivut responsiiviset?

Mobiililiikenteen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ja yhä suurempi osa sivustojen liikenteestä tulee nimenomaan mobiililaitteiden kautta. Onkin äärimmäisen tärkeää, että sivusto on responsiivinen ja skaalautuu aina laitteen mukaan. Kannattaa myös tarkistaa, että kaikki lomakkeet ja valikot toimivat halutulla tavalla myös mobiilissa.

3. Onhan SLL-salaus jo käytössä?

SSL-salaus huolehtii siitä, että sivuston ja kävijän välinen liikenne on salattua. Sen voi tunnistaa osoiterivin https-alusta ja kiinni olevasta lukon kuvasta. SSL-salauksen käyttäminen on todella tärkeää jo ihan senkin takia, että kukaan tuskin haluaa antaa asiakkaidensa tietoa vääriin käsiin oman sivuston kautta. Toisaalta myös esimerkiksi Google on ilmoittanut näyttävänsä Chrome-selainta käyttäville Not secure -varoituksia silloin, kun sivusto ei hyödynnä SSL-salausta. Pahimmillaanhan tämä voi johtaa siihen, ettei asiakas tule lainkaan sivustolle.

4. Milloin viimeksi sivusto on varmuuskopioitu?

Sivuston varmuuskopioita ei yleensä tarvita ennen kuin jokin on mennyt pieleen, siksi olisikin tärkeää varmistua jo ennakkoon, että asia on kunnossa. Varmuuskopioiden avulla sivusto voidaan palauttaa esimerkiksi epäonnistuneen päivityksen jälkeen tai tilanteessa, jossa hakkeri on päässyt lisäämään haittakoodia sivustolle. Onkin ehdottoman tärkeää, että sivustosta on aina olemassa ajantasaiset varmuuskopiot. Monissa webhotelleissa ja muissa vastaavissa kotisivutilaa tarjoavissa palveluissa, varmuuskopiot on myös mahdollista automatisoida.

5. Miten nopeat sivut ovat?

Kotisivujen nopeudesta puhutaan paljon, eikä turhaan. Pidemmät latausajat johtavat tutkitusti sivustolta poistumiseen. Esimerkiksi Googlen tutkimuksen mukaan mobiililaitteilla välitön poistumisprosentti kasvaa merkittävästi sen jälkeen, kun sivuston lataus on kestänyt yli kolme sekuntia. Linkki tutkimusraporttiin: https://www.thinkwithgoogle.com/marketing-resources/data-measurement/mobile-page-speed-new-industry-benchmarks/.

Sivuston nopeutta voi parantaa valitsemalla nopean hosting-palveluntarjoajan, käyttämällä vain oikean kokoisia kuvia ja upottamalla videot sivustolle esimerkiksi YouTuben tai Vimeon kautta. Kotisivujen palvelimella on valtava merkitys sivuston nopeuden kannalta. Jos palvelin on kaukana sivuston käyttäjistä tai se on hidas, ei sivustosta saa mitenkään nopeaa. Kuvia ei puolestaan kannata ladata palvelimelle yhtään sen isompina kuin on tarpeen. Jos sivuston maksimileveys on esimerkiksi 800 px, kannattaa kuvat pienentää jo valmiiksi siihen leveyteen. Hyödynnä myös kuvien kompressointiin tarkoitettuja ohjelmia.

6. Onko sivuilla käytössä Google Analytics -seuranta?

Kotisivut saattavat olla muuten erittäin toimivat, mutta niiden toimivuutta ei seurata kunnolla. Monet tarkastelevat pelkkää kävijäseurantaa, vaikka tarjolla olisi monia ilmaisia työkaluja kattavampaa seurantaa. Esimerkiksi Google Analytics mahdollistaa helposti erilaisten tulostavoitteiden seuraamisen täysin veloituksetta. Google Analyticsissä voi vapaasti seurata vaikkapa tilausten tai yhteydenottojen määrää kotisivuilla. Ohjeet Google Analytics -seurantatilin ja yksinkertaisen tulostavoitteen luomiseen: https://www.zoner.fi/google-analytics/

7. Onko sivusto hakukoneoptimoitu?

Hakukoneoptimoinnin kautta on mahdollista saada paljon liikennettä omalle sivulle, vieläpä ilmaiseksi. Hakukoneoptimointi ei ole ihan yksinkertaista ja se voi olla myös todella aikaa vievää puuhaa, joten monet organisaatiot jättävät sen tästä syystä tekemättä. Jos itsellä ei ole aikaa tai jaksamista perehtyä asiaan, kannattaa apuun palkata osaava ammattilainen. Ammattilaisen palkkaaminen tietenkin maksaa, mutta hakukoneoptimoinnista saatu hyöty voi tuoda sen moninkertaisena takaisin. Kattava opas hakukoneoptimoinnista: https://www.zoner.fi/hakukoneoptimointi-eli-seo/

8. Milloin sivuston toiminta on testattu?

Usein viestijät käyttävät sivustoja ylläpitäjän näkymästä käsin. Toki sieltäkin pääsee yleensä jonkinlaiseen esikatseluun, mutta välillä olisi hyvä vierailla sivustolla ilman kirjautumista. Kannattaa tarkistaa, että sivusto näyttää hyvältä myös ilman kirjautumista ja sivuston valikot, lomakkeet sekä muut toiminnallisuudet ovat kunnossa.

9. Löytyvätkö yhteystiedot helposti?

Organisaation yhteystiedot olisi hyvä löytyä sivustolta mahdollisimman helposti. Kannattaa laittaa ainakin yksi puhelinnumero ja sähköposti, johon kävijät voivat halutessaan olla yhteydessä. Niiden lisäksi sivustolla voi tietenkin olla myös esimerkiksi yhteydenottolomake. Parhaimmassa tapauksessa yhteystiedot ovat sivuston alapalkissa, joka näkyy jokaisella alasivulla.

10. Julkaistaanko sivustolla säännöllisesti uutta sisältöä?

Sivuston sisältöä kannattaa päivittää säännöllisesti. Hyvän joulun toivotukset eivät anna organisaatiosta hyvää kuvaa näin kesällä. Vanhentunut sisältö tulisikin poistaa tai vähintään piilottaa sivustolta. Kannattaa hyödyntää monissa julkaisujärjestelmissä olevaa mahdollisuutta ajastaa sisällön julkaisu- ja poistumisajankohta.