Viestijä luovii nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työuraa muokkaavissa valinnanpaikoissa. Teetkö valintoja vai oletko urautunut valinnoissasi?

Viime vuosina olen päässyt miettimään uravalintoja monesta näkökulmasta. Viestintäjohtajana rekrytoin viestijöitä yrityksiin. Yrittäjänä mietin, mitä osaan parhaiten. Kokonaisnäkökulmaa laajentavat perheen nuorison uravalinnat.

Kokosin seitsemän näkökulmaa urapolun pohtimisen tueksi.

1. Kestä epätäydellisyyttä ja keskeneräisyyttä

Rekrytoidessani uusia viestijöitä valinta kohdistui useimmiten ns. hyvään tyyppiin. Hänessä yhdistyivät sosiaalinen älykkyys, joustavuus sekä kyky kestää epätäydellisyyttä ja keskeneräisyyttä. Ja saada silti asioita aikaan, harvoin täydellisesti, enimmäkseen riittävän hyvin.

Rekrytoiva esimies miettii, voiko sinut lähettää asialle kulmahuoneeseen. Osaatko kohdata ylimmän johdon tarpeet ratkaisukeskeisesti? Perehdytkö asioihin? Tartutko työhön kuin työhön vai takerrutko raja-aitoihin? Luetko organisaatiota, osaatko poimia hengitysilmasta parhaat toimintatavat? Oletko osa tiimiä vai yksinäinen puurtaja?

2. Kerää kokemusta

Tunnista urasi käännekohdat ja tartu mahdollisuuksiin. Muuttuvassa maailmassa monipuolinen kokemus on viestijän paras turvaverkko.

Alkuvuosina kartutin elämänkokemusta keskussairaalan konekirjoittajana, metallin palkanlaskijana, kunnan toimistovirkailijana, markkinointiassistenttina sekä paperikonetehtaan tiedottajana. Viestinnän vuosina kokemusta karttui tekstiili- ja vaatetusteollisuuden romahduksesta, konepajateollisuuden kukoistuksesta, metsäteollisuuden rakennemuutoksesta, työmarkkinaneuvotteluista sekä energiasektorin murroksesta.

Vuosien päästä viestintäjohtajana ja esimiehenä harvasta asiasta on ollut yhtä paljon hyötyä kuin työsuhdelainsäädännön tuntemisesta, yhteiskunnallisten päätöksentekoprosessien ymmärtämisestä, teollisuudenalojen tuntemuksesta sekä kymmensormijärjestelmästä. Mansikanpoiminnasta tuli viehtymys sisätöihin.

Älä karsi urapuustasi oksia tarpeettomasti. Kuinka voit tietää, mitä polkuja tiesi tulee viemään? Jos tähtäät yhteen ainoaan pisteeseen kymmenien omien ja muiden valintojen sekä viidesti mullistuneen maailman jälkeen, päädyt todennäköisesti jonnekin muualle. Kapea ammatti-identiteetti johtaa kapeaan kujaan.

3. Asiantuntija vai asioiden aikaansaaja?

Viestintävuosien karttuessa joudut miettimään, mitä haluat: Keskitytkö tekemiseen vai johtamiseen? Uskallatko luopua turvallisesta tekemisestä ja alkaa näkijäksi, joka sanoo toisille, mitä pitäisi tehdä?

Vaihda välillä myös organisaatiota, älä jämähdä liian pitkäksi aikaa yhteen tekemisen tapaan.

4. Uskalla tarttua mahdollisuuksiin

Mitä vastaat, jos organisaatiosi vetäjä tai toimitusjohtaja kertoo, että pomosi ei tule sairaslomalta takaisin, katsoisitko tiimin perään? Tai esimiehesi on lähdössä pois, ottaisitko koko vastuun? Miettimisaikaa ei ole, vastauksen on oltava valmiina.

Uskalla tarttua tilaisuuteen. Jos joku muu uskoo sinuun, niin mikä olet epäilemään onnistumistasi. Kysymys on retorinen ja asiaa on pohdittu monelta kantilta jo ennen kuin sitä kysytään sinulta. Vaikka ensin tuntuu, kuin ajaisit autoa silmät kiinni ja odotat, missä kulmassa rytisee, niin kokemus opettaa ja työ tekijäänsä neuvoo.

5. Löydä ratkaisuja, kestä epätäydellisyyttä

Esimiestehtävissä tulet tutuksi riittämättömyyden, keskeneräisyyden ja virheiden kanssa. Et ennätä hoitaa kaikkia asioita niin hyvin kuin haluaisit. Onneksi kaikki asiat eivät ansaitsekaan tulla hoidetuiksi yhtä hyvin. Opettele erottamaan lopputulokseen oleellisesti vaikuttavat asiat detaljeista.

Ajan saatossa virheet muuttuvat kokemuksiksi. Viestinnän virheen voi yleensä korjata, varsinkin internet-aikana. Laitetaan korjaustiedote. Haudataan huono video vähin äänin ja opetellaan tekemään parempia. Palkataan koululaisryhmä keräämään leirikouluvaroja ja liimaamaan illaksi vuosikertomukseen korjaustarrat, jotta taseen ’vastaavaa’ ja ’vastattavaa’ menevät tasan.

Säilytä ja vahvista kykysi nähdä ratkaisuja ongelmien lomasta. Totu siihen, että kaikki helpot, mukavat ja yksinkertaiset asiat on ratkaistu jo ennen kuin asia saapuu pöydällesi. Hyväksy se, että kaikki voivat neuvoa viestintää, mutta viestintä ei voi neuvoa muita toimintoja.

6. Uskallatko muuttua?

Viestinnän vetäjänä sinusta on kuoriutunut sekä osaaja että tietäjä, johdon neuvonantajakin. Kun viestintäsi on organisaatioiden ongelmien keskellä, olet oikeassa paikassa. Jos arki on ennalta arvattavaa, etäisyys ytimeen on kasvanut liian pitkäksi. Tunnista tilanne ja mieti mistä se johtuu. Rohkenetko lähteä hakemaan muutosta?

Oma uudistuminen ja kiinnostuksen laajentaminen ovat keskeisiä kysymyksiä pitkin työuraa. Pysähdy välillä pohtimaan, kannattaako jatkaa vai olisiko mielenkiintoisempaa tehdä jotain muuta. Kun teet motivoivia asioita, tuloksetkin ovat sen mukaisia. Epämotivoituneena et ole hintasi väärti eikä siitä seuraa työhyvinvointia.

7. Plan B valmiina? 

Miten voi varautua kaikkeen, mitä matka tuo vastaan? Ei mitenkään, mutta luo ajatustasolla Plan B: Mitä haluaisit tehdä seuraavaksi? Miten laajentaisit ammattitaitoasi, vahvistaisit kokemustasi ja toteuttaisit ammatillista identiteettiäsi?

Nykymaailmassa mikään ei kestä ikuisesti ja pysyvää on vain muutos. Sitoudu työhösi, mutta älä rakenna elämääsi vain yhden mahdollisuuden varaan. Pidä huolta myös taloudellisesta liikkumavarastasi ja säilytä urasi päätäntävalta itselläsi.

Maailma muuttuu vauhdilla, joka takaa sen, että uran epäjatkuvuuskohtia osuu yhä useammalle. Niihin voi valmistautua, aivan kuten hyvien videoiden tekemiseen tai some-strategioihin. Nyt kun käynnistät syksyn urakoita, mieti siis hetki myös omia valintojasi.