Vaikka tekoäly auttaa automatisoimaan monia viestinnän prosesseja, ei se korvaa ihmisten kykyä luoda aitoa ja merkityksellistä dialogia. Tekoälyn hyödyntäminen vaatii vahvaa viestinnän osaamista, jotta organisaatioiden viestinnän sävy, arvoviestintä ja vastuullisuus pysyvät kirkkaina.

Erityisesti kriisien ennakointi ja niiltä suojautuminen on alue, johon uskon viestinnän asiantuntijoiden panoksen olevan ratkaiseva. Olen nähnyt sen käytännössä.

Varovainen tai niukka viestintä tekee organisaatiot haavoittuvaisiksi huhuille ja kriiseille. Kun viestinnän kulttuuri perustuu avoimuuteen ja ennakointiin, viestinnän ammattilaiset pystyvät rakentamaan luottamusta ja suojaamaan organisaatiota riskeiltä. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii vahvaa sisäistä dialogia organisaation eri tasoilla, jotta viestintä pysyy linjassa organisaation suuntaan ja arvoihin nähden.

Olen myös havainnut, että viestintätiimeillä on keskeinen rooli siinä, miten organisaatiot suhtautuvat työn murrokseen ja tekoälyyn. Aiheuttaako muutos pelkoa ja epävarmuutta vai uteliaisuutta ja valppautta?

Tähän viestinnällä on valtava vaikutus. Viestinnän ammattilaiset voivat muovata organisaation kulttuuria ja asennetta – viestinnän keinoin voidaan lievittää pelkoja ja antaa tilaa innostukselle. Näillä asioilla voi olla merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin.

Samalla viestijöiden on tärkeä olla joustavia uusiin omiin rooleihin, sekä oppia itse hyödyntämään tekoälyä arjen työssä. Erityisen tärkeää se on niissä työprosessien osissa, joissa asiantuntijuutta ei voi hyödyntää täysipainoisesti, mutta asiat täytyy kuitenkin tehdä. Konkreettisena esimerkkinä perustiedotteiden laatiminen sidosryhmille, johon tekoälyassistentit voivat tarjota merkittävää ajan ja vaivan säästöä.

Tämä vapauttaa aikaa sille, mikä on tärkeintä; strateginen ajattelu, organisaation viestinnän sävyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sekä ennakoivan viestinnän varmistaminen. Tekoäly voi olla työkalu, mutta asiantuntijuus on se, joka varmistaa, että viestit kantavat ja luovat organisaatiolle arvoa.

Viestinnän keinoin voidaan lievittää pelkoja ja antaa tilaa innostukselle.

Entä miten viestinnän merkitystä pidetään organisaatiossa yllä? Olen usein pohtinut, miten viestintätiimit voivat saada äänensä kuuluviin organisaatioiden jatkuvissa muutoksissa.

Kokemukseni perusteella uskon, että se lähtee johdon halusta kuunnella viestijöitä – ja se halu syntyy siitä, että viestijät ymmärtävät, minne organisaatio on matkalla. Viestinnän asiantuntijoiden on omaksuttava näkemys siitä, miten viestinnällä voidaan tukea ja vahvistaa tätä suuntaa.

Kiireinen johto ei ehdi aina miettiä viestintää tarpeeksi ja siksi viestijöiden tehtävä on tehdä viestimisestä mahdollisimman vaivatonta ja helppoa. Sama pätee organisaation asiantuntijoihin. Heiltä tarvitaan syötteitä, jotka antavat viestintään syvyyttä ja näkemyksellisyyttä.

Viestinnässä on jotain samaa kuin myyntityössä – olen kokenut tämän useasti. Meidän on myytävä viestinnän merkitys ja hyödyt organisaation sisällä. Kun siinä onnistutaan, organisaation avainhenkilöt ovat valmiita ottamaan vastaan viestinnän apua ja kehittymään siinä myös henkilökohtaisesti.

Näin koko yhteisö voi kasvaa vahvemmaksi viestijäksi. Tämä taas herättää kiinnostusta myös organisaation ulkopuolella ja viesti kerrallaan siitä rakentuu uskottava toimija, johon luotetaan. Luottamuksen rakentaminen ja siitä kiinni pitäminen on se tulevaisuus, johon uskon ja jonka näen olevan menestyksen avain.

Siihen ei kasvoton ja hengetön viestintä riitä.